Soluasumisen suosio vähenee, mutta yhteisöllisyys voi myös yllättää: "Tuntemattomatkin voivat olla hauskoja ihmisiä, joiden kanssa asua"


Huone soluasunnossa on edelleen monen ensimmäinen kosketus omillaan asumiseen, vaikka soluasuntojen suosio on ollut pitkään laskussa. Soluasukkaat tunnistavat Moreenimedian teettämän kyselyn mukaan niin kämppiselämän hyvät kuin huonotkin puolet. 


Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toasin palvelujohtaja Pia Ylimäki tiedostaa solujen suosion vähenemisen. 

– Uusia, ainakaan perinteisiä soluasuntoja ei ole suunnitteilla. On huomattu, että opiskelijat haluavat vähintään oman kylpyhuoneen.  

Tyypillinen soluasuja on ensimmäisen vuoden opiskelija, joka jonottaa yksiöön. Keskimäärin solussa asutaan Ylimäen arvion mukaan noin puolen vuoden ajan. Moreenimedian teettämään kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia oli asunut solussa alle kaksi vuotta. Soluasunnot ovatkin suurimmalle osalle vain väliaikainen ratkaisu.  

– Asuin solussa, koska asuntojonot yksiöihin olivat niin pitkiä, kyselyyn vastannut tiivistää.  

Soluasunto valitaan usein myös taloudellisista syistä. Jakamalla keittiön ja kylpyhuoneen muiden kanssa voi säästää jopa satoja euroja kuukaudessa.  

Juttuseuraa ja remonttiapua kämppiksistä

Toista vuotta viestintää opiskeleva Veera Niemelä on asunut solussa pian puolitoista vuotta. Hänelle soluasuminen oli luonteva vaihtoehto omilleen muuttaessa.  

– Ajattelin, että soluasuminen kuuluu opiskelijaelämään enkä oikeastaan edes halunnut muuttaa yksiöön. 

Niemelä on asunut aikaisemminkin kämppisten kanssa. Tampereelle muuttaessa hän ei tuntenut etukäteen kämppistään, mutta tutustui häneen vuoden aikana. Varsinkin korona-aikana Niemelästä oli mukavaa, että kotona oli seuraa. 

– Kerran olin sopinut illanvieton kavereideni kanssa, mutta kämppis joutui karanteeniin. Vietimme sitten hänen kanssaan iltaa lautapelejä pelaten, Niemelä muistelee. 

Kämppiksen antama tuki nousi kyselyssä esiin soluasumisen parhaana osana. 

"Jaetaan yhdessä arkea. Ystävyyssuhteet kasvaa erilaisiksi, kun on toisen arjessa läsnä eikä näe vain silloin tällöin."

"Olemme omissa oloissamme paljon, mutta usein toinen tulee toisen huoneeseen kertomaan hauskoja juttuja tai päivän aikana tapahtuneita sattumuksia."


"Kokemus siitä, että lähes tuntemattomatkin voivat olla hauskoja ihmisiä, joiden kanssa voi asua."

Soluasumiseen suhtaudutaan varauksella

Tuntemattoman ihmisen kanssa muuttaminen on asia, jota opiskelijat vierastavat soluasumisessa eniten.

– Opiskelijat haluavat yksityisyyttä. Myös ventovieras kämppis saattaa arveluttaa, Ylimäki toteaa.

Vain yksi kyselyyn vastanneista tunsi kämppiksensä etukäteen. Yli puolet oli tutustunut kämppiksiinsä solussa olemisen aikana, mutta joka kolmannelle soluasuminen ei ollut ihmisläheinen kokemus.

– Kämppikseni ja minä emme olleet juuri minkäänlaisessa kontaktissa, mikä oli paikoin hyvin kiusallista, kyselyyn vastannut kertoo.

Ylimäen mukaan suurimmalla osalla soluun muuttaneista oli ennakkoluuloja soluasumisesta. Myös monella kyselyyn vastanneella on ikäviä muistoja kämppiselämästä.

– Yhteisiä sääntöjä ei ollut, siivoamisesta tuli erimielisyyksiä ja kavereita kutsuttiin kylään usein ilman muiden lupaa. Kaiken kaikkiaan todella negatiiivinen kokemus.

Yksiössä voi elää itsenäisemmin

Niemelällä soluasuminen on sujunut mutkattomasti. Jaettua keittiötä ja kylpyhuonetta siivotaan vuorotellen ja pesuaineita on ostettu yhdessä.

– Saan viettää välillä aikaa kokonaan yksinkin, kun kämppikseni on omissa opiskelumenoissaan.

Niemelä on pian muuttamassa yksiöön. Soluelämän päättyminen tuo mukanaan uudenlaisen vapauden. Niemelä odottaa erityisesti, että voi kutsua kavereita kylään ilman huolta toisen häiritsemisestä.

Soluasumisaikojaan Niemelä kuvailee yhteisöllisiksi ja käytännöllisiksi.

– Harvoin on hetkiä, ettei täällä jaksaisi olla.


Näin kysely tehtiin

Kysely toteutettiin nimettömänä verkkokyselynä 16.11.–28.11.2021. Sitä jaettiin kahdessa Facebook-ryhmässä ja muualla sosiaalisessa mediassa.


Lue toimittajan kommentti aiheesta täältä.

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.