Otan puhelimen taskusta, avaan sovelluksen, valitsen määränpään ja odotan kuljettajaa. Valkoinen farmari on jo odottamassa, hieman etuajassa, sovitussa paikassa. Oranssiin huppariin pukeutunut Kyyti-kuljettajamme Tanja Viljanen tervehtii kyytiläisiään. Mobiiliteknologian kehittyessä ja jakamistalouden yleistyessä tällä tavalla matkustaminen voi pian olla tavallista.
Onnibussin perustaja Pekka Möttö on siirtynyt punaisista busseista henkilöautoihin. Mötön startup-yritys Tuup Oy on kehittänyt taksinjakamispalvelu Kyydin, jonka hän uskoo muuttavan tapaamme liikkua.
— Palvelu mahdollistaa sen, että yhdellä autolla kuljetetaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä asiakasta. Ympäristön kannalta on parempi, jos käytetään vähemmän polttoainetta saman liikkumistarpeen tyydyttämiseen. Kolmen auton sijasta menee vain yksi, Möttö luonnehtii.
Koska kuski saattaa valita pidemmän reitin, on palvelun aikataulut tarkoitettu joustaviksi. Kyydin ei ole tarkoitus korvata perinteistä taksia, koska Kyydin käyttäminen on aina riippuvainen toisten kyydittävien aikatauluista.
Viimeisen mailin ratkaisija
Kyyti on tarkoitettu pääasiassa viimeisen mailin kuljetukseksi. Viimeisellä tai ensimmäisellä maililla tarkoitetaan matkaa, jonka henkilö joutuu kulkemaan päästäkseen isoille liikenneväylille tai kotiovelleen.
— Viimeinen maili on liikennejärjestelmän ongelma. Siellä missä liikkuu iso massa, voidaan tarjota hyvinkin tehokasta palvelua. Ongelmat syntyvät, kun mennään poikittain isojen virtojen väliin, Möttö kertoo.
Kyyti ei ole ensimmäinen taksinjakamiseen keskittynyt palvelu. Samankaltaisella idealla pääkaupunkiseudulla toiminut Kutsuplus-palvelu lopetettiin vuoden 2015 lopussa, koska palvelu tuli liian kalliiksi. Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskisen mukaan kimppakyytipalvelu on toimiva tapa hoitaa taksien ja linja-autojen väliin jäävää liikennettä.
— Tavan täytyy olla kustannustehokkaampi, jotta sitä voidaan pyörittää yksityisellä rahalla. Kuljettajan palkka ja sivukustannukset ovat kokonaiskuluista lähes 70 prosenttia.
Kyyti toimii vain luvallisten operaattoreiden kanssa, eli kuskeilta vaaditaan joko taksi- tai joukkoliikennelupa. Se eroaa näin Suomesta juuri poistuneesta Uber-palvelusta.
Yhteinen kyyti on kaikista hauskin
Eläintenhoitaja Tanja Viljanen on ajanut Kyytiä Tampereella reilun kuukauden. Hän odottaa ensi kesän lakimuutosta, jolloin taksilupien sääntely lopetetaan. Tämä laajentaisi hänen asiakaskuntaansa. Tällä hetkellä Kyydin kuljettajat eivät voi ottaa tilauksia muualta kuin Kyyti-palvelusta. Kimppakyyti on Viljasen mielestä erinomainen idea.
— Kerran kyydissäni oli kaksi eri porukkaa, jotka tapasivat toisensa menomatkalla. He tulivat vielä yhdessä vietetyn illan jälkeen samalla kyydillä takaisin.
Stereotypioiden mukaan suomalaiset eivät ole luontevia toistensa kanssa muualla kuin saunassa, joten kimppataksi maassamme on riski. Kyyti-palvelun kehittäjä Möttö näkee asenteissa ja ihmisissä muutoksen, ja siihen hän on valmis sijoittamaan.
— Nykypäivän suomalaiset eivät ole enää niin kuin Jukolan veljekset. Muut asiakkaat koetaan positiiviseksi asiaksi.
Kyyti kehittyy maailman mukana
Täysin epäitsekkäistä syistä Möttö ei tätä kuitenkaan tee. Suomi on aina ollut edelläkävijä uusissa teknologioissa. Nyt kun automatisaatio ja sähköautot ovat myllertämässä liikenneteollisuutta, on uusilla vaikuttajilla mahdollisuus vaihtaa muutoksen kaistaa ja ohjata kehitystä.
— Globaalit markkinat ovat muuttumassa. Erilaisia kimppakyytejä on ollut, mutta vasta nyt on ollut teknisesti mahdollista yhdistää hajanainen kysyntä ajoneuvojen ohjaukseen.