Punaiset huulet, leveä hymy ja ainutlaatuisen suuri suu – kaikki, mitä vampyyrilta voi toivoa. Tamperelaisen näyttelijän Inna Tähkäsen selfie Instagramissa ei ainoastaan saa hymyä tarttumaan, vaan on myös tuonut näyttelijälle töitä. Kuvaan lisätty hashtag #hugemouth johdatti työnantajan Tähkäsen luo, ja pian näyttelijän sähköpostissa odotti työtarjous 3D-vampyyrin roolista.
– Ilman somea minua, tai oikeastaan minun suutani, ei olisi löydetty, Tähkänen naurahtaa.
Työpaikat piilevät verkostoissa
Sosiaalisen median kautta voi löytää töitä tai tulla löydetyksi, todetaan Sitran kesäkuussa julkaistussa työelämätutkimuksessa. Tutkimukseen vastanneista joka kymmenes ilmoitti löytäneensä töitä somen kautta. Viisi prosenttia kertoi tulleensa löydetyksi johonkin tehtävään.
– Sosiaalisen median merkitys työmarkkinoilla ei ainakaan näytä vähenemisen merkkejä. Monet isot työnantajat käyttävät somekanavia rekrytoinnissaan, kertoo Sitran työelämän asiantuntija Perttu Jämsén.
Jämsénin mukaan sosiaalisen median vahvuus piilee verkostoissa. Vaikka suoraa työnantajakontaktia ei löytyisi, niin työnhausta kertoessaan hakija voi saada satoja silmäpareja, jotka voivat vinkata avoimista paikoista. Sitran vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia työpaikoista on piilotyöpaikkoja, jolloin kontaktit ovat välttämättömiä.
Vaatimaton nuori kätkee osaamisen
Tutkimuksen mukaan useimmin töitä sosiaalisesta mediasta kertoivat löytäneensä 18–24-vuotiaat nuoret. Sama joukko kuitenkin myös vaikenee eniten somekanavissaan työnhausta. Jämsén arvelee yhdeksi syyksi sen, että somekanavat halutaan pitää yksityisinä ja erillään työasioista.
– Työttömyydestä arastellaan kertoa somessa statussyistä. Nuorimmat voivat esimerkiksi nähdä työmarkkina-asemansa jo ennestään niin heikkona, että he saattavat ajatella työnhausta ja työttömyydestä kertomisen huonontavan tilannetta ennestään.
Jämsén pitää verkostoitumispalvelu Linkediniä esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta, jossa ihmiset tuovat rohkeammin osaamistaan esiin. Asiantuntijan mukaan työn kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, jos osaamista tuotaisiin enemmän näkyviin. Joka tapauksessa Jämsénin mukaan some on ensisijainen rekrytointikanava vain tietyille ryhmille. Sen sijaan asiantuntija uskoo perinteisempien sähköisten kanavien ja elävän elämän verkostojen säilyttävän valta-asemansa.
Näyttelijä hyötyy somesta
Inna Tähkänen oli jo siirtämässä saamaansa työtarjousta roskapostiin, mutta päätti kuitenkin ensin tutkia, mistä on kyse. Työtarjouksen takaa paljastui espanjalainen start up -yritys, joka tekee 3D-hahmoja esimerkiksi tietokonepeleihin ja elokuviin. Vampyyriksi haettiin suurisuista naisnäyttelijää, koska sellaisista kasvoista mallintaminen onnistuisi parhaiten. Kun googlettelu antoi yrityksestä luotettavan kuvan, Tähkänen päätti lähettää koekuvat.
– Olin juuri hetki aiemmin sanonut kaverille, miten siistiä olisi näytellä vampyyria, Tähkänen nauraa.
Nyt näyttelijälle maksetaan selfieistä. Tähkänen ottaa itsestään kasvokuvia yrityksen kustantamalla järjestelmäkameralla. Espanjaan asti hänen ei tarvitse lähteä, koska yhteydenpito tapahtuu Skypen ja pilvipalvelun kautta. Yllättävien työtarjousten lisäksi Tähkänen näkee sosiaalisen median olevan myös muuten eduksi ammatissa.
– Näyttelijän on oltava siellä, missä ihmiset ovat. Somessa nimi ja kasvot tulevat tutuiksi isolle yleisölle.
Joskus kahdesta tasavertaisesta näyttelijästä saatetaan jopa valita lopulta rooliin se, jolla on enemmän seuraajia somessa.
– Ei kannata aliarvioida sosiaalisen median voimaa niin hyvässä kuin pahassa, Tähkänen toteaa.