Tislaamossa kuuluu pulputus ja porina. Ruisviskin tisleetä valmistuu litroittain isoissa metallinvärisissä pannuissa. Ilmassa tuoksuu terävä ja hapan ruisleivän juurta muistuttava haju. Vanha meijeritila on muunnettu toimivaksi viski- ja ginipajaksi.
Ensimmäinen erä Kyrö Distilleryn ruisviskiä tuli markkinoille elokuun alussa, ja tuote myytiin loppuun minuuteissa. Ensipullotteeksi ruisviski sai hyvän vastaanoton.
Kyrö Distillery aloitti toimintansa kolme vuotta sitten. Tällöin ruisviskille nähtiin sopiva markkinarako ja yritys aloitti viskin valmistuksen.
– Jos Suomi on rukiin maa, miksi kukaan ei tee rukiista viskiä? Siitä se kaikki lähti, kertoo tislaamotyöntekijä Timo Mäkelä.
Gini teki tislaamosta kuuluisan
Viskitynnyrit kypsyvät kuitenkin vähintään kolme vuotta, joten yritys alkoi pohtimaan rukiin muita mahdollisuuksia. Yrityksen perustajat keksivät ginin. Ginin valmistuksesta ei kuitenkaan ollut aiempaa kokemusta.
– Ginin valmistamiseen lähdettiin googlaamaan ohjeita how to make gin -hakusanoilla, naurahtaa tislaaja Mari Saarenpää.
Ginin reseptissä onnistuttiin ja gini vei hetkeksi yrityksen mennessään. Napue-gini nosti yrityksen maailman kartalle. Se palkittiin International Wine & Spirit Competition -kilpailussa vuoden 2015 parhaana gininä Gin & Tonic -sarjassa.
Napue-ginin suosiosta on ollut vain hyötyä, sillä sen avulla yritys on pystynyt rahoittamaan toimintansa ja viimein keskittymään itse viskiin. Jotkut Napue-ginin ystävät ovat ginin kautta löytäneet myös ruisviskin.
Sattumuksien summana ginin menestys antoi hyvän pohjan ruisviskin valmistamiselle.
VISKI
- Yksinkertaisimmillaan viskin raaka-aineet ovat vilja, hiiva ja vesi.
- Viskiin käytettyjä viljoja ovat esimerkiksi ohra, maissi, vehnä ja ruis.
- Perinteikkäiksi viskimaiksi mielletään Skotlanti, Irlanti, Yhdysvallat, Kanada ja Japani.
- Single malt -viski tarkoittaa yhden tislaamon tisleistä sekoitettua viskiä.
- Blended-viski on useamman tislaamon viskien sekoite.
Puhdas ruisviski on harvinainen löytö
Ruisviskiä ei maailmalla paljon valmisteta, ei ainakaan hyvin arvostettua single malt -ruisviskiä. Jotta viskiä voi kutsua nimellä ruisviski, tulee sen sisältää vähintään 51 prosenttia ruista.
Ruis on arvokas vilja verrattuna ohraan ja maissiin, joita yleisimmin käytetään viskin tekemiseen.
Useimmiten ruisviskiksi kutsutuissa viskeissä käytetäänkin vain vähimmäisosuus ruista valmistuksessa ja loppuosuus korvataan halvemmilla viljoilla. Kyrö Distilleryn viskin ainoa käytetty vilja on ruis.
Tislaamon ravintolapäällikön Tony Sivulan mukaan sataprosenttisesti rukiista tehtyä ruisviskiä valmistetaan koko maailmassa vain kuudessa tislaamossa. Viisi näistä sijaitsee Yhdysvalloissa ja yksi Suomessa Pohjanmaalla.
– Ruisviski on Yhdysvalloissa nousevassa asemassa. Tulevaisuudessa päämarkkinamme tulevat olemaan siellä, pohtii Sivula.
Hän esittelee varastoa, jossa viski kypsyy. Tynnyreitä on riveittäin ja osa on siirretty toisiin varastotiloihin.
Suomessa osataan kasvattaa ruista
Ruis on melko vaikea vilja viljellä, sillä sen kasvu on pitkälti kiinni sääolosuhteista. Rukiin hinta on kallein verrattuna kotimaiseen ohraan, vehnään ja kauraan.
Ruokatieto ry:n kokoamien tilastojen valossa rukiin viljely Suomessa yleistyy. Ruis on ollut vuodesta 2015 asti omavarainen vilja Suomessa. Rukiin suosio on kasvanut 2000-luvulla ja kasvua selittää leipätuotannon kasvava kysyntä.
– Suomessa osataan kasvattaa ruista ja kasvukausi on hyvä rukiille, sillä se saa paljon valoa kesän aikana, painottaa Tony Sivula.
Kyrön tiimi pyrkii uudistamaan rukiin mainetta Suomessa. Ehkä tulevaisuudessa ruis voisi symboloida muutakin kuin suomalaista leipää.
Suomalainen makumaailma tiivistyy pieneen ruisjyvään
Suomalaisuus puskee esiin Kyrö Distilleryn ruisviskissä. Viskiin käytetty ruis tulee pohjanmaalaisilta pelloilta. Ehkä yksi viskin saloista onkin täysin suomalaisen, laadukkaan rukiin käyttö.
Timo Mäkelä kertoo, että Suomessa kasvatettu ruis on arvostettua. Suomalaisen rukiin jyvä on pienikokoinen ja tumma verrattuna esimerkiksi Pohjois-Amerikan rukiiseen, jonka jyvän koko on suuri ja vaalea. Taustalla tässä on Suomen valoisa kesä.
– Se antaa ihan erilaisen lähtökohdan makumaailmaan, Mäkelä tuumaa tislaustyönsä ohessa.
Vesi on Isonkyrön omaa pohjavettä, jota saa suoraan hanasta. Puhdas vesi on Isonkyrön paikallisetu. Muissa tislaamoissa valmistukseen joudutaan monesti käyttämään prosessoitua vettä.
Ruisviskin makumaailma on kiinni ruislajikkeesta, kasvatusolosuhteista ja maaperästä. Viskin makuun vaikuttavat myös veden laatu, valmistustavat ja jopa hiiva. Valmistusprosessiin kuuluu lukuisia elementtejä ruismaltaan jauhamisesta jauheen mäskäämiseen ja lämpötilojen säätelyyn. Nämä kaikki vaiheet on kokeilujen kautta hiottu omaksi.
– Kantapään kautta opittu tislausprosessimme vaikuttaa makuun ja tekee tuotteestamme tunnistettavan, Saarenpää kertoo.
Viski taipuu moneksi
Viski on pitkään nähty keski-ikäisten miesten nautiskelujuomana. Toki viskiharrastajia löytyy myös nuoremmista ikäluokista. Pikkuhiljaa se saavuttaa kuitenkin myös naisasiakaskunnan suupielet.
Kyrö Distilleryn ruisviskin tislaamon puolella on yksi Suomen harvoista naistislaajista. Mari Saarenpää on sitä mieltä, että naiset ovat löytäneet viskin, vaikka miehet ovat edelleen vahvoilla.
– Naiset ovat kovaa kyytiä tulossa tutuiksi viskin kanssa.
Viskistä loihdittujen drinkkien kautta naiset ovat ottaneet viskin omakseen. Saarenpää mainitsee viskin toimivan myös leivonnassa ja ruoanlaitossa, esimerkiksi lihan marinadissa.
– Viskiä ei ole pakko nauttia viskinä, kertoo Saarenpää.
Ruisviskin nauttimiseen ovat kaikki tyylit hyviä ja oikeita.
