Koripallon harrastajamäärät ovat kasvaneet kohisten vuodesta 2011, jolloin Suomi palasi aikuisten arvokisoihin 16 vuoden jälkeen. Kuudessa vuodessa koripalloilijoiden määrä on noussut tasaisesti 15 000:sta reiluun 19 000:een.
Vaikka virallisia lukuja Koripalloliitto ei vielä tarjoa tämän kauden tulokkaista, liiton kilpailu- ja seuratoiminnan johtaja Susanna Vartiainen uskoo määrän olevan taas edellisvuotista isompi.
– Olen kuullut, että niin suurissa kuin pienissä seuroissa on järjestään lisää tulijoita. Harrastajaryhmiä on pitänyt perustaa kaikkialla, Vartiainen kertoo.
Koripallo on etenkin nuorten laji. Vuosi sitten lisenssipelaajista 67 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Nyt luku on suurempi.
EM-kotikisat ovat näkyneet uutena innostuksena etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsinkiläisseura Torpan Pojat on saanut huomata Susijengiksi kutsutun maajoukkueen luoman nousukauden etenkin uusissa teini-ikäisissä harrastajissa.
– Vasta-alkajia on tullut mukaan jopa B-junioreissa asti, eli 15–16-vuotiaissa, mitä ei yleensä tapahdu. Pienimpien juniorienkin ryhmiin on tullut valtavasti lisää pelureita. Lisäksi kasvua on tullut merkittävästi aikuiskoriskerhoihimme varmasti buumin seurauksena, kertoo seuran toiminnanjohtaja Jomi Suhonen.
Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Vartiaisen mukaan harrastajamäärät kasvavat huomattavasti.
– Maakunnissa on ryhmiä, joissa on ollut viime vuonna 10–12 nuorta, mutta nyt luvut ovat kolminkertaisia. Isoissa seuroissa kasvu ei erotu ehkä samalla tavalla.
Ongelmana rajalliset tilat
Suomen suurimpiin seuroihin kuuluvan Tampereen Pyrinnön valmennuspäällikön Jukka Raja-ahon mukaan tänä syksynä eri ikäluokkiin on tullut kymmeniä uusia harrastajia.
– Keväällä teimme monen ryhmän kohdalla järjestelyjä ja pohdimme jatkoa, koska pelaajia oli vähän. Nyt ne ovat jäsenmääriensä puolesta toimivia ryhmiä, Raja-aho kertoo.
Tampereella painitaan suosion takia jo positiivisen ongelman kanssa. Päänvaivaa aiheuttavat tilojen ja vapaaehtoisten valmentajien puute. Pyrintö ei sulje ovea yhdeltäkään uudelta harrastajalta, vaikka tehokkaan toiminnan järjestäminen alkaa olla jo vaikeaa.
– Täytyisi saada enemmän peräkkäisiä vuoroja saleihin, joissa on sivukoreja. Tampereella on paljon kahden korin saleja. Kun sellaiseen menee 20–30 lapsen kanssa, siinä ei kauheasti tule yrityksiä per nenä, Raja-aho toteaa.
Harjoituksiin kaverien esimerkistä
Koripalloharrastuksen nousevan suosion takana eivät ole vain maajoukkueen menestys ja lisääntynyt näkyvyys. Koripalloliitto lanseerasi kotikisojen alla verkkoportaalin, jonka kautta löytää lähialueen koripalloseurat. Seuratoiminnan johtaja sanoo, että lajista on tehty tarkoituksella helposti lähestyttävä.
– Emme sulje pois muiden lajien harrastamista. Olen kuullut, että muista lajeista on tullut harrastajia tyytyväisenä, että voi tulla harjoituksiin vain kerran viikossa, Vartiainen selvittää.
Monelle kipinä ei ole syttynyt juuri maajoukkuetta seuratessa, vaan kiinnostuksen kasvettua kaveripiirissä. Pyrinnön valmentajien mukaan harjoituksiin ajaudutaan yleensä kaverien esimerkistä tai muiden lajien kautta. Susijengi on toki luonut heidän mielestään pohjaa laajemmalle kiinnostukselle.
12-vuotiaalla tuoreella pyrintöläisellä Kenny Tranilla on jalkapallotaustaa, mutta hän on pelannut paljon katukorista.
– Kaverini harrastaa koripalloa Pyrinnössä, ja hän pyysi mukaan harjoituksiin. Tulin kokeilemaan pari kertaa ja päätin aloittaa. En halunnut harrastaa virallisesti, mutta kuukausi sitten sain motivaatiota siihen, hän kertoo.