Kun Tuukka Ojala käy siskonsa kanssa vaateostoksilla, hän tunnustelee vaatteita ja kertoo oman mielipiteensä vaatteiden materiaalista ja istuvuudesta. Sisko taas katsoo miltä vaatteet näyttävät.

Maailma on hyvännäköisten pelikenttä – sokeatkaan eivät säästy ulkonäköpaineilta

Sokeana syntynyt Tuukka Ojala pitää itseään esteettisenä ihmisenä: hän välittää omasta ulkonäöstään ja konsultoi siskoaan vaatevalinnoissa.

FAKTA

Näkövammaiset

  • Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea
  • Näkövammaisuuden ja sokeuden määrittelee silmälääkäri
  • Näkövammaisia on Suomessa 60 000
  • Suurin osa näkövammaisista on ikääntyneitälapsia ja nuoria vain muutama tuhat
  • Täysin sokeita on kymmenen prosenttia näkövammaisista
    Lähde: Näkövammaisten liitto ry

– Hei sinä vaaleatukkainen poika, joku saattaa huudahtaa 23-vuotiaalle Tuukka Ojalalle yrittäessään muodostaa kontaktia häneen.
Tämänkaltaiset tilanteet antavat tamperelaiselle Ojalalle tietoa hänen ulkonäöstään. Hän tietää olevansa hoikka, siropiirteinen ja vaaleahiuksinen.

– En kuitenkaan muista omaa silmieni väriä, se unohtuu aina, Ojala kertoo.

Vaikka Ojala ei ole koskaan nähnyt omaa peilikuvaansa, hän ei missään nimessä halua antaa itsestään sellaista kuvaa, ettei välitä ulkonäöstään.

Monet sokeat saattavat luottaa vaatevalinnoissa pukeutumisneuvojaan, Ojala taas käy ostoksilla siskonsa avustuksella. Kun vaateostoksilla avustava henkilö on aina sama, tyyli pysyy yhdenmukaisena ja Ojalan näköisenä.

– Minulle on tärkeää, että tyyli on järkevä, joskus voi herättää enemmänkin huomiota. Erityisesti töissä ja edustustehtävissä mietin vaatevalintojani tarkasti.

Ulkonäkö kiinnostaa, mutta ei stressaa

Ojalalla ei ole suurempia paineita omasta ulkonäöstään tai muiden mielipiteistä.

– Joskus olisi kyllä hauska tietää, olenko komea vai ruma muiden mielestä ja minkälaiset piirteet tekisivät minusta komean, hän kertoo.

Ojalaa ei myöskään huoleta se, että hän näyttäisi sokeutensa takia jotenkin erilaiselta. Kerran hän jutteli bussissa vierustoverinsa kanssa ja 45 minuutin keskustelun jälkeen tämä yritti näyttää hänelle jotain. Ojala kertoi olevansa sokea ja vierustoveri oli aivan äimistynyt siitä, ettei ollut huomannut tämän sokeutta.

Paino on asia, jota Ojala pohtii aina silloin tällöin. Nuorempana Ojalalla oli hieman ylipainoa ja hän muistaa, että esimerkiksi terveydenhoitajan neutraalit kommentit tuntuivat ikäviltä.

Sokeat ihmiset pystyvät aistimaan toisen ihmisen painoon liittyviä seikkoja esimerkiksi silloin, kun he kättelevät ihmisiä tai kun joku taluttaa heitä. Ojalan mukaan ei ole väliä, kuinka lihava joku on, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, miten toinen ihminen suhtautuu omaan kehoonsa.

– Jotkut eivät viihdy omassa kehossaan, toiset taas osaavat olla “coolisti lihavia”.

Kirjallisuus kertoo yhteiskunnan kauneusihanteista

Kun Ojala kuulee sanan kaunis, hänelle tulee ensimmäisenä mieleen ihmiset, joita yleisesti pidetään kauniina, esimerkiksi naisnäyttelijät. Hänen mukaansa kirjallisuudesta saa hyvän käsityksen siitä, millainen on tämän yhteiskunnan kauneusihanne.

– Usein kirjoissa kauniilla naisilla on pitkät hiukset, joten minulla on sellainen olo, että pitkähiuksiset naiset ovat mahdollisesti kauniita.

Ojala pyrkii tietoisesti olemaan ajattelematta ihmisten kauneudessa tai rumuudessa ulkoisia piirteitä, sillä hänellä on niin vähän materiaalia, johon voisi ajatuksensa perustaa. Joskus toisesta ihmisestä vain tulee sellainen olo, että “hänessä on jotain, mitä voisin kutsua kauniiksi”. Esimerkiksi entisessä tyttöystävässään Ojala ihastui tytön verbaliikaan, älykkyyteen ja yleistietoon.

– Minun tekisi mieli sanoa, että henkiset arvot ovat tärkeimpiä parisuhteessa ja toisen ulkonäöllä ei ole väliä, mutta olen kuitenkin sen verran esteetikko, että kyllä minua häiritsisi, jos joutuisin kuulemaan toisen ulkonäköön liittyvää arvostelua, hän myöntää.

Sosiaalinen media luo ulkonäkökeskeisyyttä

Tuukka Ojala ei ole koskaan ottanut selfietä, mutta hänestä on otettu kuvia. Facebookissa hänellä on itseään esittävä profiilikuva. Hän on tarkka siitä, että joku katsoo kuvat ja ne ovat järkeviä. Kuvaaja: Juuso Vallius

Ojala käyttää sosiaalista mediaa ja hänellä on itsestään kuvia Facebookissa. Sokeat voivat käyttää sosiaalisen median palveluita ruudunlukuohjelman avulla. Ojala on tarkka siitä, millaisia kuvia hän julkaisee itsestään, tosin tässä asiassa on pakko luottaa muiden ihmisten arvioon. Hänestä tuntuu hyvältä saada kuviinsa kommentteja ja tykkäyksiä.

– Onhan sitä tutkittukin, että Facebook-tykkäykset koukuttavat, hän myöntää.

Hänen mielestään on kuitenkin hieman sääli, että sosiaalinen media tekee maailmasta entistä enemmän hyvännäköisten ihmisten pelikentän, Tinderissä saatetaan ohittaa ihmisiä sekunninkin jälkeen ainaostaan kuvan perusteella.

– Ihmisessä on kuitenkin niin paljon enemmän kuin pelkkä ulkonäkö.

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Metso-kirjaston yhteistyössä toteutettu Metso Talk -keskustelusarjan ensimmäinen osa järjestetään Metson tiloissa keskiviikkona 15.11. klo 18. Ulkonäköpaineista keskustelemassa ovat Saara Särmä ja Saara Sarvas. Seuraa keskustelua livenä Metson Youtube-videolta.