Helsingin Pukinmäen puukerrostalot erottuvat kivitalojen täyttämästä ympäristöstä. Rappukäytävän raikas laudan tuoksu tuo mieleen vastahakatut polttopuut. Talon asukkaat Anni Rautanen ja Jirka Burman ovat mielissään puun hajusta.
– Se on viehättävä. Kun palaa kotiin pitkän ajan jälkeen, tuoksu tuntuu aina mukavalta, Rautanen kertoo.
Rautanen ja Burman muuttivat uuteen taloon kaksi vuotta sitten. Pariskunta tiesi, että kyseessä oli puusta rakennettu kerrostalo, mutta asunnon valintaan vaikuttivat materiaalia enemmän hyvä sijainti ja kulkuyhteydet.
Rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että puukerrostaloasukkaille tehdyssä tutkimuksessa korostuivat erilaiset pehmeät arvot. Karjalaisen mukaan asukkaat kuvailevat puukerrostaloja kodikkaiksi ja lämminhenkisiksi.
– Puuta halutaan yhä enemmän näkyväksi materiaaliksi lattioihin ja seiniin. Ei asukasta kiinnosta se, mitä rakenteiden sisällä on.
Äänieristys ja paloturvallisuus huipputasoa
Ennen Pukinmäkeen muuttoa Anni Rautanen asui vanhassa betonirakenteisessa opiskelija-asunnossa. Erityisesti äänieristyksessä puukerrostalo on osoittautunut erinomaiseksi verrattuna aiempaan asuntoon. Massiivipuulevyistä rakennetussa talossa on pehmeä akustiikka.
– Vanhassa kämpässäni tiesin suunnilleen koko ajan, missä naapurit liikkuivat ja koska he kävivät vessassa. Nyt yläkerrasta saattaa kuulua pientä töminää, mutta ei mitään sen suurempaa. Täällä uskallan itsekin kuunnella musiikkia.
Keskustelu paloturvallisuudesta on leimannut puukerrostalojen kehitystä. Nykyisten paloturvallisuusmääräysten mukaan yli kaksikerroksisten talojen pitää kestää paloa tunnin. Sekä betoni- että puukerrostalo saadaan rakennettua tavoitteiden mukaiseksi, mutta ratkaisut ovat erilaisia.
– Puukerrostalot ovat oikeastaan paloturvallisempia kuin vastaavat betonitalot, koska asunnot pitää lisäksi varustaa sprinklausjärjestelmällä, Markku Karjalainen sanoo.
Paloturvallisuusmääräyksien vuoksi Suomeen sai vuoteen 1997 saakka rakentaa vain kaksikerroksisia puukerrostaloja. Nykyään puutalot voivat kohota kahdeksankerroksisiksi.
Puu edelleen marginaalissa
Tällä hetkellä Suomessa on noin 1500 puukerrostaloasuntoa ja suunnitteilla on 6000 lisää. Vaikka rakentaminen on hiljalleen lisääntynyt, puun osuus kaikesta kerrostalorakentamisesta on edelleen hyvin pieni. Suomessa rakennetaan keskimäärin 15 000 kerrostaloasuntoa vuodessa.
Karjalaisen mukaan Suomessa ei ole pitkää puukerrostalorakentamisen perinnettä, minkä vuoksi suunnitteluratkaisut eivät ole vielä hioutuneet. Lisäksi Suomessa on liian vähän osaajia.
– Jos saisimme lisää puukerrostalojen rakennuttajia ja esimerkiksi kunnat lähtisivät enemmän mukaan bisnekseen, puun markkinaosuutta kaikesta kerrostalorakentamisesta voitaisiin tulevaisuudessa kasvattaa kymmeneen prosenttiin.
Karjalaisen mukaan muutokset ovat hitaita rakennusalalla. Suomessa on viimeiset 60 vuotta tehty kerrostalot betonista.
Uusiutuva ja ekologinen rakennusmateriaali
Ilmastonmuutos siivittää puukerrostalojen määrän kasvua. Ympäristöministeriö pyrkii puurakentamisen toimintaohjelmassa lisäämään puun käyttöä rakentamisessa ja vaikuttamaan siten rakennusalan ympäristövaikutuksiin.
– Puu säilyttää varastoimansa hiilidioksidin, minkä vuoksi puurakennukset ovat hyviä hiilivarastoja, ympäristöministeriön kanssa yhteistyötä tehnyt Karjalainen kertoo.
Myös monille asukkaille asunnon ekologisuus on tärkeä arvo, mutta useimmille hinta tulee tärkeysjärjestyksessä ennen ekologisuutta.
– Rakennusliikkeiden mukaan asukkaat eivät ole valmiita maksamaan lisähintaa puukerrostalojen hyvistä ominaisuuksista. Rakennusalalla ajatellaan, että puukerrostaloja rakennettaisiin enemmän, jos ne tulisivat halvemmaksi kuin muut talot, Karjalainen sanoo.
Anni Rautanen ja Jirka Burman toivoisivat, että puurakentaminen lisääntyisi tulevaisuudessa. Pariskunta on viihtynyt kodissaan niin hyvin, ettei aio muuttaa muualle, vaikka ensi vuonna syntyvän perheenlisäyksen takia isompi asunto voisi olla helpompi.
– Tästä on tullut koti. Sopeutuisimme kivi- tai betonitaloon varmasti myös, mutta tässä asunnossa on kaikki niin kohdallaan, ettemme halua muuttaa, Rautanen sanoo.