Olimme ystäväni kanssa neljätoistakesäisinä pojankloppeina Viron-reissulla. Laivaan astuttuamme säntäsimme rahapeliautomaateille niin nopeasti kuin mahdollista – olivathan nuo mystiset masiinat teinille perheloman kohokohta. Koko neljän tunnin laivamatka Helsingistä Tallinnaan meni namikoita naputellessa, välillä voittaen, mutta useammin häviten. Lopulta yhteiset tappiomme olivat 150–200 euroa. Muistan, ettei tuo menetetty summa meitä liiemmin harmittanut. Tärkeintä oli pelaamisen aiheuttama jännitys ja siitä syntynyt dopamiinikoukku.

Valtion omistama vedonlyöntimonopoli Veikkaus maksaa vuosittain yhteensä 2,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriölle pelihaittatutkimukseen, peliongelmien ehkäisyyn ja pelihoidon kehittämiseen. Samalla se rahoittaa ongelmapelaajia auttavan Peluuri-puhelinpalvelun toimintaa lähes miljoonalla eurolla vuodessa. Yhtiö korostaa julkisuuskuvassaan vastuullista pelaamista ja esittää toimivansa addiktiotaistelun eturintamalla.

Sopiikin kysyä, millä sairaalla tavalla Veikkaus perustelee itselleen ja suomalaisille näiden helvetinkoneiden läsnäolon kasinoiden ulkopuolella?

K-ryhmän palvelujohtaja Petri Toivonen kertoi marraskuun alussa Helsingin Sanomille, että Veikkaus sijoittaa rahapeliautomaatit K-ryhmän kauppoihin yhteistyössä myymälöiden kanssa asiakaskäyttäytymisen ja -virtojen mukaan. Verhoiltu toteamus tarkoittaa sitä, että Veikkaus ja K-ryhmä tietävät, missä ja milloin ihmiset tahtovat rahansa pelata, ja tätä tietoa käytetään härskisti hyväksi.

Oma houkutukseni rahapelikoneisiin tuli tyydytettyä täysin tuolloin teini-iän alkuvaiheessa. Minut on kuitenkin kirottu satunnaisella himolla urheiluvedonlyöntiin. Siksi uskallan väittää, että noihin laitteisiinkin retkahtaa ruokaostoksillaan moni, joka kamppailee peliongelmien kanssa. Peliriippuvaisia on Suomessa kuitenkin paljon, THL:n mukaan noin 124 000 ihmistä.

Tarinoita on useita, uniikkeja mutta silti niin samanlaisia. Vaikka kuinka onnistuisi pysymään erossa internetin pelitarjonnasta, saattavat taskussa kilisevät pari euroa ja pelikone kiinnittää huomion maitolitraa hakiessa. Kun kolikot loppuvat, voi maksukortilla jatkaa pelaamista.

Jos on ikinä kokenut olevansa koukussa mihinkään, oli kyseessä sitten kahvi, korut tai alkoholi, niin tietää, että himo tuntuu ylitsepääsemättömältä. Addiktio rahapeleihin tulee harvinaisen kalliiksi. Pelikierrokset kestävät muutamia sekunteja ja tililtä voi olla muutamassa minuutissa hävinnyt jo kolminumeroinen summa. Sitten onkin pakko pyrkiä tasaamaan tappiot pelaamalla entistä suuremmilla panoksilla joko Veikkauksen omilla pelikoneilla tai netin pelipalstoilla. Harmiton parin euron panostus kasvaa koukutetulla hetkessä.

Veikkaus, jo riittää pelaajan oman vastuun jatkuva korostaminen. Peliongelmainen on sairas ja tarvitsee apua.

Oikaisu 22.11.2017 klo 12:50 – Arvio peliongelmaisten määrästä korjattu. Kolumnissa luki aiemmin, että heitä on THL:n mukaan noin 150 000.