Fokus Median toimitusjohtaja Tapani Pitzen aloittaa kertomuksensa yrityksen synnystä neljän vuoden takaa. Tuolloin hän työskenteli Sanoman Akatemiassa, johon kuului esimerkiksi Sanoman Toimittajakoulu. Yritys julkisti uuden strategian, jota Pitzenin mukaan voisi kutsua tiikeriloikaksi digitaalisuuteen.
– Muutosten jälkeen mietin, että tulevassa Sanomassa ei välttämättä olisi enää Akatemiaa. Mietin, olenko kohta työttömänä.
Toimitusjohtajalla on pitkä kokemus media-alalta. Pitzen aloitti jo 80-luvun taitteessa toimittajana. Myöhemmin hän työskenteli Taloussanomien toimituspäällikkönä. Fokus Media oli pitkälti Pitzenin idea, joka syntyi, kun hän joutui miettimään oman työnsä tulevaisuutta. Samaan aikaan Pitzen näki mahdollisuuden aikakauslehdissä, joita mediat karsivat uusien suunnitelmiensa tieltä.
Pitzen päätyi Sanomalla työskennelleen kaverinsa Markku Hurmerannan kanssa aloittamaan keskustelut aikakauslehtien ostamisesta. Aluksi ei ollut varmuutta siitä, olisiko yrityksen perustaminen mahdollista. Pitkien neuvottelujen tuloksena neljä aikakauslehteä siirtyi Sanomalta Fokus Medialle.
Aikakauslehdillä uskollinen lukijakunta
Fokus Median toiminta voi nykyisessä mediamaisemassa tuntua rohkealta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 aikakauslehtien markkinat supistuivat yli kahdeksan prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Pitzenin mukaan erikoisaikakauslehdillä on pidempi tulevaisuus verrattuna muihin medioihin myös printissä. Niillä on vahva ja sitoutunut tilaajakunta.
– Jos printti jossain säilyy, niin aikakauslehdissä. Osa porukasta haluaa lukea lehtiä tabletilta. Joku voi olla niin hullu, että haluaa lukea juttuja puhelimen näytöltä. Itse ainakin luen mieluummin tällaista sängyssä tai sohvalla, Pitzen sanoo ja nappaa pöydältä autolehti GTi-Magazinen.
Pitzenin mielestä uutismediat ovat vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa kuin aikakauslehdet. Kun internet valloitti maailman 1990-luvulla, mediat ryhtyivät viemään sisältöjään nettiin. Ihmiset tottuivat ilmaisiin sisältöihin, eikä raha enää virrannut lehdille. Pitzenin mukaan aikauslehdet taas eivät ole koskaan tarjonneet sisältöjään ilmaiseksi.
Medioiden käytössä on Yhdysvalloissa ollut nähtävissä käänne, jossa perinteiset mediat kasvattavat suosiotaan erityisesti nuorten keskuudessa. Pitzenin mukaan ilmaisuuden kulttuuri on muuttumassa.
– Digitaaliset sisällöt voivat nousta myös, mutta ihmiset alkavat maksaa yhä enemmän sisällöistä. Ovathan ihmiset oppineet maksamaan Spotifystä ja Netflixistäkin.
Menestys riippuu laadusta
Pitzenin johtama yritys on kulkenut digitalisoituvan median vastavirrassa, mutta on silti onnistunut kasvattamaan mediamyyntiään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Katteet ovat kapeita verrattuna aikaan, jolloin medialla oli valta päättää siitä, mitkä asiat nousevat julkisuuteen.
– Olemme selvinneet hengissä. Vahvuutemme on se, että vanhemmat mediayritykset ovat syntyneet hyvinä taloudellisina aikoina, jolloin organisaatiot ovat olleet pulskeita. Me voimme olla tehokkaampia ja varovaisempia kuin perinteiset mediayritykset.
Pitzenin mielestä median menestyminen riippuu laadusta. Kysymys median luotettavuudesta on alkanut kiinnostaa yleisöä yhä enemmän. Vaikka täydelliseen totuuteen ei voida koskaan päästä, pyrkimys siihen on tärkeää.
– Voihan käydä niinkin, että olettamukseni ovat vääriä ja perinteiset mediat kuolevat pois. Lukiessamme hetken Putinin maksamia sisältöjä ja blogeja ymmärrämme, että tämä ei ole se maailma, jossa haluamme elää.