– Suomalaisella mediakentällä on puute toimittajista, joilla on sekä venäjän kielen taitoa että ymmärrystä maan kulttuurista ja yhteiskunnasta, toteaa Iiris Ruoho.
Ruoho on yliopistonlehtori Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on mukana uuden osaamiskeskuksen toiminnassa.
Tampere Research Centre for Russian and Chinese Media TaRC aloitti toimintansa marraskuussa. Keskuksen tavoitteena on tarjota median ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta. Kiinnostusta ovat osoittaneet Suomen yliopistot Helsingistä Lappiin, ja mukana on myös yliopistoja Venäjältä, Kiinasta ja Euroopan maista.
Alun perin idea keskuksesta lähti yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin tutkimuksen puolelta. Mahdollisuus yhteistyöhön konkretisoitui, kun journalistiikan tutkimus ja venäjän kielen ja kulttuurin tutkimus liitettiin osaksi samaa, viestintätieteiden tiedekuntaa Comsia.
Muutakin kuin politiikkaa
Median tutkija Dmitry Yagodin toivoo monipuolista ymmärrystä Venäjästä. Yagodinin mukaan suomalaista mediaa kiinnostaa Venäjässä erityisesti politiikan näkökulma, kuten sananvapaus. Vähemmälle huomiolle mediassa ja tutkimuksessa jää muunlainen journalismi Venäjällä.
– Venäjällä on rikas mediakulttuuri. Vaikka journalisteja on muuttanut pois Venäjältä juuri poliittisen tilanteen takia, monet silti jäävät Venäjälle ja tekevät toisenlaista journalismia, kuten urheilu- tai viihdejuttuja. Se on iso bisnes Venäjällä, ja sen tutkiminen on tärkeässä osassa osaamiskeskuksessa.
Myös Yagodin on mukana osaamiskeskuksessa. Hän on tehnyt pitkään Venäjän median tutkimusta Tampereen yliopistossa. Yagodinkin uskoo, että keskus voisi lisätä esimerkiksi suomalaisten toimittajien ymmärrystä Venäjästä.
– Suomalaiset toimittajat eivät välttämättä aina ymmärrä sitä, miten journalismin tekeminen eroaa Suomessa ja Venäjällä. Venäjällä esimerkiksi voi olla vaikea saada vastauksia, jos kysymykset ovat liian provokatiivisia tai poliittisia, Yagodin arvioi.
Stereotypiat hallitsevat Kiina-kuvaa
Jos Venäjästä tiedetään liian vähän, Iiris Ruohon mukaan suomalaisten Kiina-tietämys vasta retuperällä onkin.
– Meillä on Suomessa sentään joitakin tahoja, kuten Aleksanteri-instituutti, joilla on ymmärrystä venäläisestä kulttuurista. Kiinan ja nimenomaan Kiinan median tuntemus on kuitenkin hyvin hataraa. Tästä lähti ajatus yhdistää Kiina ja Venäjä.
Ruohon oma kiinnostuksen kohde on nimenomaan Kiinassa. Hän käy siellä usein, jopa kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisen kerran Ruoho matkusti Kiinaan 10 vuotta sitten. Hän on matkoillaan nähnyt Kiinan nopean kehityksen informaatioyhteiskunnaksi ja kulutuksen kärkimaaksi.
– Suomessa ja länsimaissa ihmisillä on vielä aika stereotyyppiset käsitykset siitä, millainen kiinalainen yhteiskunta ja sen kehitystaso on. Kiina on kuitenkin kehittynyt valtavan nopeasti, ja esimerkiksi digitalisaatio on siellä hyvin pitkällä. Samalla Kiinan globaali valta on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Kiina tavoittelee yhä suurempaa osuutta kansainvälisistä mediamarkkinoista.