Moreenimedia selvitti tamperelaisten suhtautumista mobiilisovelluksiin. Lähes sadasta kyselyyn vastanneesta 93 prosenttia toivoi mobiilisovellusten toimivan tulevaisuudessa perinteisten menetelmien rinnalla, ei korvaavan niitä.

– Useimmissa palveluissa on vielä mahdollista hoitaa asioita muutoinkin kuin sähköisesti tai mobiilisovelluksessa, kertoo asianajaja Miina Ojajärvi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Mitä välttämättömämmästä palvelusta on kyse, sitä tärkeämpää eri vaihtoehtojen tarjoaminen on. Julkisten palveluiden lisäksi välttämättömiin palveluihin kuuluvat Ojajärven mukaan esimerkiksi pankki-, vakuutus-, perusmatkustus- sekä liittymäpalvelut.

Kaikki palvelut eivät kuitenkaan ole Kilpailu- ja kuluttajaviraston turvaamia. Elinkeinoharjoittajalla on vapaus myydä joitakin palveluita ainoastaan mobiilissa.

– Verkkokauppa voi päättää, että myy tuotteita tai palveluita ainoastaan mobiilissa. Kuluttajavirasto ei voi tällöin puuttua asiaan, sanoo Ojajärvi.

Pankkipalvelut ohjaavat asiakkaita mobiiliin

Uuden maksupalveludirektiivin nojalla paperisista ja muovisista tunnuslukukorteista tullaan luopumaan kaikissa EU-maissa. Muutokseen on ensimmäisenä Suomessa tarttunut Nordea. Nordea poistaa perinteiset tunnuslukulistat käytöstä ensi vuoden aikana.

Nordea julkaisi tunnuslukusovelluksen 2015 kesällä. Sen jälkeen sovelluksen on ottanut käyttöönsä 700 000 asiakasta. Luku on puolet Nordean verkkopankkiasiakkaista.

Pankki on palveluna välttämätön, joten Nordean on tarjottava vaihtoehto mobiilisovellukselle. Ilmainen tunnuslukulaite on tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole älypuhelinta. Laite on tällä hetkellä käytössä 100 000 Nordean asiakkaalla.

– Useimmille asiakkaille suurin kynnys on se, kun tutuksi tullut tunnistautumistapa pitäisi vaihtaa uuteen ja vieraaseen, kertoo Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Kaikille mobiilimaksaminen ei ole itsestäänselvyys. Yliopisto-opiskelija Hilkka Hännikäinen on kieltäytynyt lataamasta Mobilepay-sovellusta ystävien painostuksesta huolimatta. Mobilepay on Danskebankin maksusovellus, jonka käyttäjistä valtaosa on nuoria aikuisia ja opiskelijoita.

– Pankkiasioiden ja mobiilin yhdistäminen tuntuu epävarmalta, sillä en luota täysin älypuhelimen suojausjärjestelmään, Hännikäinen kertoo.

Vanhukset jäävät alakynteen sähköisessä asioinnissa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävä on varmistaa, että kaikki kuluttajaryhmät voivat käyttää palveluja tasapuolisesti. Vanhusten asiointi on kiperä kysymys, kun palvelut siirtyvät sähköiseen muotoon. Julkisella puolella käydään keskustelua siitä, kuinka vanhukset opetettaisiin käyttämään digipalveluja.

Esimerkiksi kustannusten muuttuminen asettaa iäkkään väestön eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvoisuus kustannuksissa ei ole syntynyt itsestään. Palveluntarjoajat ohjaavat siten asiakkaita asioimaan sähköisesti ja mobiilissa.

– Sähköinen asiointi on huomattavasti halvempaa. Perinteisistä menetelmistä veloitetaan enemmän, Ojajärvi huomauttaa.

Luotetaanko mobiilisovelluksiin turhan sinisilmäisesti? Lue toimittajan kommentti täältä.