Puhuttaisiinko varastamista käsittelevässä keskusteluohjelmassa suuri osa ajasta siitä, mikä lasketaan varastamiseksi? Pohdittaisiinko siellä, miltä tällainen keskustelunaihe tuntuu varkaista?
Silti seksuaalista häirintää käsittelevässä ohjelmassa keskustellaan siitä, mikä on sopivaa flirttailua ja syyllistääkö me too -kampanja miehiä. Ohjelmassa kyseenalaistetaan koko seksuaalisen häirinnän olemassaolo ja annetaan flirttailuvinkkejä.
Ylen A-teemassa 16. marraskuuta oli tarkoitus keskustella seksuaalisesta häirinnästä. Keskusteluohjelman vetäneet toimittajat epäonnistuivat pahasti. Keskusteluohjelma ei ollut mikään laadukkaan journalismin taidonnäyte, vaikka juontajat olivatkin hyviä esiintymään ja sana oli hallussa. Moni kertoi Twitterissä, että keskustelu herätti kipeitä traumoja ja siitä todella paha mieli.
En voi uskoa, että toimittaja kirjoittaa seksuaalista häirintää käsittelevän uutisen flirttioppaan muotoon
Medialla on vastuu julkisen keskustelun herättäjänä ja ohjaajana. Ohjelma olisi parhaimmillaan voinut lisätä ihmisten tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja puuttua tähän vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Sen sijaan siinä luotiin keinotekoista vastakkainasettelua kysymykseen, jossa sitä ei tulisi olla.
Ihmettelin, jäivätkö toimittajilta kotiläksyt tekemättä vai miksi heillä ei ollut minkäänlaista käsitystä ohjelman aiheesta. Näytti siltä, että me too -kampanjan idea oli mennyt pahasti ohi. Myös fakta- ja tutkimustiedon puuttuminen kummastutti.
Samana iltana Yle julkaisi vielä toimittaja Ami Assulinin kirjoittaman uutisen otsikolla A-teeman vieraiden vinkit: Näin flirttailet syyllistymättä seksuaaliseen häirintään. En voi uskoa, että toimittaja kirjoittaa seksuaalista häirintää käsittelevän uutisen flirttioppaan muotoon. Tapa käsitellä vakavaa asiaa julkisuudessa on todella epäkunnioittava.
Uutisessa näytetään pätkä A-teemasta, jossa kansanedustaja Sanna Marin puhuu kokemastaan ahdistelusta. Ihailen Marinin rohkeutta, eikä minusta olisi kertomaan vastaavista kokemuksista suorassa televisiolähetyksessä. Pidän äärimmäisen loukkaavana, että Marinin kokemukset esitetään uutisessa kauhuesimerkkeinä flirttailusta, eli täysin väärässä kontekstissa.
Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu eivät ole epäonnistunutta flirttailua, ne ovat vallankäyttöä todella inhottavalla tavalla. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä on päivänselvää. Sääli, että aihetta käsitteleviltä journalisteilta on mennyt tämä tärkeä pointti ohi.