Yleis- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Taija Somppi sai ryöpytystä niskaansa, kun hän esiintyi neljä vuotta sitten MTV3-kanavan 45 minuuttia -ohjelmassa. Siinä esiteltiin kolmevuotias Oliver-poika, jonka epäiltiin saaneen neurologisia vammoja rokotteesta.
Somppi totesi ohjelmassa, että Oliverin sairaus näyttää saaneen alkunsa rokotteesta. Tuloksena oli se, että hänestä tehtiin kantelu terveydenhuollon ammattilaisia valvovaa Valviraan. Professorit puolestaan kommentoivat verkossa Sompin lausuntoa vastuuttomaksi.
”Suomessa pidetään rokotteiden turvallisuutta itsestäänselvyytenä. Näin toki onkin, että haittoja voi olla aika vähän siihen määrään nähden, paljonko rokotteita laitetaan”, Somppi kertoo.
Hänen mukaansa rokotteiden haittavaikutuksia ei tuoda Suomessa esiin. Somppi viittaa pikkulapsille annettavan Infanrix-rokotteen kansainväliseen tutkimukseen, jossa Ruotsista raportoitiin 14 haittavaikutusta, mutta Suomesta ei yhtään.
Apulaisylilääkäri Reetta Huttusen mukaan lääkäreillä ei ole mitään syytä haittavaikutusten salailuun. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että vaikean allergisen reaktion saa vähemmän kuin yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohden.
Apuaineet lisäävät tehoa
Rokotteet sisältävät heikennettyä virusta, bakteeria tai niiden osia. Niiden tarkoitus on tuottaa rokotetulle vastustuskyky sairautta vastaan.
Taija Somppi ei ole rokotteiden sisältämistä taudinaiheuttajista huolissaan, vaan rokotteissa käytetyistä apuaineista. Rokotteissa käytetään muun muassa alumiinia tehon parantamiseksi. Sompin mukaan alumiini varastoituu etenkin aivokudokseen ja luustoon.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suosittelee, että aikuiset saisivat nauttia ravinnossa enintään milligramman verran alumiinia painokiloa kohden viikossa. Vauvojen rokotteissa on jopa 500- tai 1 000-kertainen määrä alumiinia verrattuna aikuisten saantisuositukseen.
Huttusen mukaan rokotteiden alumiinipitoisuudesta ei kuitenkaan tarvitse huolestua.
”Rokotteissa joudutaan käyttämään apuaineita, mutta määrät ovat vähäisiä. Jos niillä olisi jotakin merkitystä terveydelle, niin varmasti terveyshaitta olisi tullut jo esille, koska rokotteita on käytetty monia kymmeniä vuosia.”
Pääkirjasto Metsossa keskustellaan totuudesta keskiviikkona 29.11. kello 18 alkaen. Keskustelijoina ovat tietokirjailija ja tiedetoimittaja Jani Kaaro sekä emeritusprofessori Markku Ojanen. Tilaisuuden juontavat Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen opiskelijat.