Sähköpostiini saapuu viikoittainen viesti: ”Näin salkkusi tuotti viime viikolla”. Viestistä selviää, että indeksirahastoon puolen vuoden aikana sijoittamani rahat ovat viime viikon aikana tuottaneet 0,88 prosenttia.

Haaveilen taloudellisesta turvasta ja leppoisista eläkepäivistä. Tiedätkö sen tunteen, kun voit ostaa vuokranmaksupäivän jälkeen muutakin kuin makaronia? En minäkään. Juuri siksi aloitin sijoittamisen viime kesänä.

Opiskelija on sijoittajana erilaisessa asemassa kuin tavallinen työntekijä, sillä tulot syntyvät usein tuista ja lainasta. Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Lasse Koskisen mukaan opiskelijan ei kannata sijoittaa rahaa, jolle olisi muita välittömiä ja perusteltuja käyttökohteita. Monille kertyy silti säästöjä esimerkiksi kesätöistä.

Itse sijoitin kesätöistä säästämäni rahat passiiviseen indeksirahastoon. Rahani ovat nyt kiinni Helsingin pörssin indeksiä seuraavassa rahastossa. Passiivisen salkunhoidon takia käyttäjälle ei synny kuluja palveluista tai rahojen siirtämisestä.

Käyttämäni kuluton indeksirahasto on yritykselle sisäänheittotuote, jolla se ei tee voittoa. Ilmaisuudella houkutellaan asiakkaita osakemarkkinoille. Koskisen mukaan pienikuluinen ja hyvin hajauttava rahasto on sijoittajalle usein hyvä valinta. Tampereen Osuuspankin sijoitusneuvoja Tiia-Maria Nummela suosittelee opiskelijoille rahastoja, koska niiden avulla osakemarkkinoille pääsee pienillä summilla.

Sijoitustietous kuuluu kaikille

Aloitin sijoittamisen rajallisilla varoilla ja täysin pystymetsästä tulleena. Sijoitustietämyksen hankkiminen netistä ei kuitenkaan ollut vaikeaa.

– Opiskelijat ajattelevat, etteivät voi sijoittaa, koska tulot ovat niin pienet, kertoo myös Nuorten osakesäästäjien perustajajäsen Jamilla Heiskanen.

Heiskasen mukaan opiskelijat vierastavat sijoittamista sen vaikean ja elitistisen maineen vuoksi. Nuoret osakesäästäjät -verkosto perustettiin kesällä 2017, koska nuorille ei ollut omaa sijoitusyhteisöä. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa sijoitustietoutta tasapuolisesti kaikille, Heiskanen kertoo.

– Tieto sijoittamisesta kehittyy monille vasta korkeakouluopintojen aikana. Ne nuoret jotka sijoittavat, ovat perineet arvonsa perheeltään.

Jamilla Heiskanen on perheestä, jossa on aina sijoitettu. Hänestä on kuitenkin tärkeää ymmärtää, etteivät kaikki tule sijoittajaperheestä. Myös Nuorten osakesäästäjien perustajissa on jäseniä, jotka ovat löytäneet sijoitusmaailman kaverin kautta tai vasta korkeakoulussa. Suurin osa Nuorten osakesäästäjien jäsenistä on kaupallisen alan opiskelijoita ja selkeä enemmistö miehiä.

– Tilanne on epätasa-arvoinen niille, joiden perhe ei sijoita, Heiskanen toteaa.

Sentti on miljoonan alku

Jamilla Heiskaselle sijoittaminen on muutakin kuin vaurastumista: se on viisasta talouden hallintaa ja harrastus. Koskisen mukaan opiskelijoiden sijoitushalukkuutta lisäävät ylimääräinen raha ja toisaalta tietoisuuden kasvu.

Myös Nummela suosittelee sijoittamisen aloittamista mahdollisimman nuorena. Osakkeet tai rahastot tarjoavat taloudellista turvaa, kun nuori muuttaa omilleen tai harkitsee oman asunnon hankkimista.

– Joillekin voi olla isku vasten kasvoja, kun tajuaa kotoa muutettuaan, ettei kaikki ole ilmaista.

Kulutusyhteiskunnassa kasvaneelle nuorelle tavarat ovat usein säästämistä tärkeämpiä. Rahastoon säästäessä joutuu valitsemaan nopean tyydytyksen ja pitkäjänteisen tavoitteen väliltä. Laitan joka kuukausi säästöön 50 euroa, jotka voisin käyttää uuteen puseroon tai baari-iltaan. Odotus palkitaan 40 vuoden päästä, kun rahastossani lepää parhaimmillaan 128 000 euroa.