Kello on 23:45. Emma Karasjoki istuu kotonaan ja pohtii, mitä tekisi elämällään. Vanha työpaikka on alkanut kyllästyttää, ja Ylen nuorisomedian Kioskin sosiaalisen median toimittajahaku päättyy viidentoista minuutin kuluttua. Kaverit ovat kannustaneet häntä hakemaan paikkaa, mutta hän ei itse usko mahdollisuuksiinsa. Hän kuitenkin kirjoittaa hakemuksen ja lähettää sen. Kello lyö 00:00.

Kaksi vuotta myöhemmin Karasjoki, 24, istuu Ylen Mediatalon sohvalla. Nopea hakemuksen kirjoittaminen kannatti, sillä hänet valittiin tehtävään. Viime vuosina Karasjoen on voinut bongata Kioskin videoilta syömässä vappuherkkuja yhdysvaltalaisen tubettajan Casey Neistatin kanssa ja kertomassa omista ulkonäköpaineistaan Kioskin kymmenille tuhansille seuraajille.

Kokemus ennen koulutusta

Kioski aloitti toimintansa alkuvuodesta 2015. Se on nuorille suunnattu uutis- ja ajankohtaispalvelu, joka käsittelee aiheita usein huumorin ja lyhyiden videoiden avulla. Kerran viikossa Yle Areenassa ja Youtubessa ilmestyy uusi jakso Kioski Show’ta, jossa Gogi Mavromichalis kyyditsee julkisuuden henkilöitä autossaan. Tällä hetkellä Kioski keskittyy eniten sosiaaliseen mediaan tuottamalla sisältöä Youtuben lisäksi pääasiassa Facebookiin ja Instagramiin.

Meillä yksi henkilö hoitaa koko paketin.

Emma Karasjoki

Karasjoen työnkuva on muuttunut monta kertaa kahden vuoden aikana. Nykyään hän työskentelee Kioskin videotoimittajana. Hän ideoi, käsikirjoittaa, kuvaa, editoi ja julkaisee videonsa itse.

– Meillä yksi henkilö hoitaa koko paketin.

Karasjoella ei ole korkeakoulututkintoa. Hän haki kaksi kertaa Metropolian tv- ja radiolinjalle, mutta ei päässyt pääsykokeissa ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Taitonsa hän on hankkinut tekemällä töitä media-alalla. Hektinen harjoittelu ja siitä seurannut työ Ilta-Sanomien videokuvaajana opettivat hänet tiiviiseen työtahtiin.

Nuorilta nuorille

Kioskin toimittajat esiintyvät videoilla omilla nimillään ja kasvoillaan. Ensin kameran edessä puhuminen oli toimittajien kokeilu, joka jäi, kun sen huomattiin keräävän katsojia ja tykkäyksiä.

Kioskin kohdeyleisö on nuoret aikuiset. Suurin osa Kioskin toimittajista kuuluu myös itse kohderyhmään, mikä helpottaa aiheiden ideointia. Karasjoki tietää, mitä nuoret ajattelevat. Hän on tehnyt videot esimerkiksi Tinder-treffeistä ja Tiktakin comebackista.

Vielä Kioskille hakiessaan Karasjoki ei tiennyt, että myöhemmin työnkuvaan tulisi myös esiintyminen. Työpaikalla järjestettiin pieni esiintymiskoulutus, mutta pääasiassa toimittajat ovat itseoppineita tai luonnostaan esiintyjiä.

– Kaikkien Kioskin toimittajien ei ole pakko esiintyä, mutta se on taito, joka täällä on hyvä hallita.

Nettikommentit kovettavat nahkaa

Videoilla esiintyy ilmeikäs ja asiat överiksi vetävä Emma, joka tanssii keskellä juna-asemaa ja kiroilee työpaikan palaverissa. Joskus videolla taas näkyy vakava Emma, joka puhuu ystävien tärkeydestä ja naisten eriarvoisesta asemasta urheilumaailmassa.

– Molemmat ovat oikea Emma. Ero minun ja mediapersoonani välillä ei ole suuri.

Esillä oleminen on osa Karasjoen työtä, eikä se tunnu hänestä omituiselta. Häntä ei ole ikinä pysäytetty kadulla antamaan nimikirjoitusta. Facebookissa ”vanhat ukot” ovat lähettäneet hänelle ihailuviestejä ja runoja. Ne eivät ole olleet seksuaalisia, mutta hieman ahdistavia.

Kioskin videoihin tulee joskus kovaa palautetta. Negatiivisiinkin kommentteihin vastaaminen on tärkeä osa Karasjoen työtä. Viesteihin reagoimisella ollaan läsnä, annetaan lisätietoa aiheesta ja pyritään hillitsemään epäasiallista kommentointia. Kommentteihin vastataan Kioskin profiililla, mutta toimittaja kuittaa ne omalla etunimellään.

Työaika on häilyvä

Sosiaalisen median seuraaminen on tärkeä osa Karasjoen työtä. Hänen täytyy olla koko ajan perillä siitä, mitä tapahtuu.

– Jos Cheek julkaisee illalla videon ja haluamme tehdä siitä aamulla parodian, asia täytyy huomata ennen aamua.

Karasjoella on kiinteä kuukausipalkka, eikä vapaa-ajalla tehtävistä taustatöistä saa lisäkorvausta. Instagramin selaaminen illalla vielä työpäivän jälkeen ei kuitenkaan tunnu hänestä työltä.

– Joskus teen sitä liikaakin, hän sanoo ja nauraa.

Karasjoella ei ole uratavoitetta, jota kohti hän koko ajan pyrkisi. Hän elää päivän kerrallaan. Haaveissa on tehdä tulevaisuudessa jotain vielä isompaa, johon kuuluu esiintyminen. Televisio saattaisi mahdollistaa tämän, mutta Karasjoki ei ole varma, onko se enää tulevaisuuden tärkein media.

– Media muuttuu kovaa vauhtia. Menen muutoksen mukana ja nimenomaan sen kärjessä.