Neloskalja on saapunut ruokakauppoihin. Eduskunta hyväksyi alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen, joka astuu voimaan 1. maaliskuuta 2018. Heti tammikuun alusta voimaan astui lista poikkeuksia, joista puhutuin on enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa.
Nelosoluen vapauttamisen päivittäistavarakauppojen hyllyille pitäisi olla taloudellinen riemuvoitto sekä valtiolle että kuluttajalle. Tuotteiden hinnat altistuvat ostajien onneksi kilpailulle, ja viimein verorahatkin päätyvät Suomeen, kun kansalaiset vähentävät Viron viinarallia. Nelosolut on ollut nyt kuukauden kaupoissa, mutta ainakaan vielä ei ole havaittavissa mullistuksia hintatilanteessa.
Moreenimedia tutki hintojen vaikutusta tavalliseen kuluttajaan jalkautumalla Pirkkalan keskustaan, jossa Alko, Pirkanmaan Osuuskaupan Sale ja Keskon K-Market Pirkanpoika harjoittavat toimintaansa vain 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Tavallinen suomalainen lähiöasukas hankkii usein oluensa juuri tällaisista helposti saavutettavista keskisuurista ruokakaupoista.
Hintatiedot on kerätty viikolla 4/2018.
Vertailussa mukana olleet liikkeet eivät ole lähteneet hintakilpailuun erikoisoluiden kentällä. Kotimaisten pienpanimoiden ja tunnettujen ulkomaisten olutmerkkien tarjonnat olivat Salessa ja K-Marketissa täysin erilaiset, mikä vaikeuttaa kattavaa hintavertailua. Näissä tapauksissa ainoa vertailun kohde Pirkkalan keskustassa löytyi siis Alkosta. Kuluttajan hintajuhlista ei voida puhua, sillä hintaerot ovat ylipäätään varsin huomaamattomat ja valikoimista löytyi tuotteita, jotka ovat Alkossa halvempia kuin päivittäistavarakaupassa. Taulukkoon on nostettu esimerkkejä vertailluista tuotteista.
Markkinavoimien puuttumista peliin voidaan silti odottaa jo lähitulevaisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukimusprofessori Pia Mäkelä suhtautuu tilanteeseen kriittisesti. Hän on koko uransa tutkinut alkoholin käytön haittoja, juomakulttuuria ja alkoholipolitiikkaa.
– Ei tällaisissa tilanteissa tapahdu mitään radikaalia mullistusta yhdessä yössä. Valikoiman laajeneminen on käynnissä, ja vasta sen jälkeen voimme alkaa pikkuhiljaa odottaa nykyistä kovempaa hintakilpailua, Mäkelä arvioi.
Kotimaisten suurpanimoiden suosituimmissa neloskaljoissa pieniä hintaeroja voidaan jo havaita. Karhun litrahinnassa ero on jo yli euron, kun taas Sandelsin tapauksessa ero halvimman ja kalleimman välillä on vain 31 senttiä. Tuotekategorian poikkeus on Karjala, jonka saa yhä halvimmalla Alkosta.
Sammumaton jano
Mäkelä teki THL:n johtavan alkoholi- ja huumeasiantuntija Esa Österbergin kanssa ennakkoarvion uuden alkoholilainsäädännön vaikutuksista Suomen kansanterveydelle. Ennakkoarvion mukaan nelosoluen siirtyminen ruokakauppojen hyllyille lisää alkoholikuolemia noin 150:llä vuodessa. Vuonna 2014 alkoholikuolemia tilastoitiin noin 2 400.
– Suomalaisten alkoholinkäytössä on tapahtunut viime vuosikymmeninä paljon muutoksia, mutta moni asia on myös entisellään. Juomiskulttuurit muuttuvat hitaasti, Mäkelä kertoo.
Kehitys parempaan suuntaan näkyy erityisesti nuorissa. Mäkelän mukaan alaikäisten alkoholinkäyttö on 2000-luvulla vähentynyt olennaisesti.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nämä nuoret 18 vuotta täytettyään tulisi osaksi aikuisten suomalaisten vallitsevaa juomiskulttuuria.
Tämänhetkistä muutosta akoholinmyynnissä ja -käytössä voi tarkastella suhteessa historiaan. 1900-luvun puoleenväliin tultaessa suomalaiset joivat paljon kirkasta viinaa. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi suomalaisten suosikkijuoman kolmosoluen elintarvikeliikkeisiin. Tällä yritettiin vähentää viinan käyttöä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan keskiolut nousi vahvojen juomien rinnalle.
– Kansanterveyden kannalta on samantekevää, juoko henkilö 13 pulloa olutta vai pullon Koskenkorvaa, koska niissä on sama määrä alkoholia. Vaikutukset terveydelle ja työkyvylle riippuvat alkoholin määrästä eikä juomalajista, Mäkelä toteaa.
Avain uuden lainsäädännön seurauksiin on raha. Alkoholin riskikäyttäjät eivät etsi pienpanimo-oluita. Tällä hetkellä nelosolut on kallista ja kolmosoluen hinta ennallaan. Mäkelä arvioi, että tilanne ei pysy tällaisena, jos alkoholielinkeinon ennakointeihin on luottamista.
– Todennäköisesti vahvemmankin oluen hinnalla aletaan kilpailla nykyistä voimakkaammin. Jos näin tapahtuu, se näkyy vahvemman oluen kulutuksen ja näin myös haittojen lisääntymisenä, Mäkelä kertoo.
Alkoholin suurkuluttajat tavoittelevat yleensä suurta määrää juotavaa pienellä hinnalla. Näin pyritään saavuttamaan paras mahdollinen ”hinta-hyötysuhde”. Vika on tapakulttuurissa. Suomalainen juominen on humalahakuista.
Miten panimot reagoivat nopeasti voimaan astuneeseen lakiin? Lue lisää tästä.