New England Patriots ja Philadelphia Eagles kohtaavat tulevana sunnuntaina Super Bowlissa. Yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista tavoittaa etenkin Yhdysvalloissa miljoonayleisön. Super Bowl on Yhdysvaltain pääsarjan NFL:n vuotuinen finaali, jota seurasi televisiosta viime vuonna yli 111 miljoonaa ihmistä.
Suomen pääsarjaa eli Vaahteraliigaa pelataan seitsemän joukkueen sarjana. Vaahteramalja on suomalainen vastine Super Bowlille, ja yksiosaisen finaalin voittaja kruunataan Suomen mestariksi.
Video: Tampere Saints
Vaahteraliiga-joukkue Tampere Saintsin päävalmentaja Teemu Majander kertoo, että jenkkifutiksen suosio Suomessa kasvaa. Suomen amerikkalaisen jalkapallon liiton tilastot tukevat väitettä. Harrastajamäärä on korkeampi kuin koskaan aiemmin. Vuodenvaihteessa 2016 lisenssipelaajia oli yli 3 000. Suomalaisille perinteisemmässä jalkapallossa lisenssejä oli tuolloin yli 130 000.
– Jenkkifutisseurat pitävät yleensä aloitusleirejä ja kokeilupäiviä uusien harrastajien löytämiseksi. Aloituskynnys on ehkä korkeimpia sarjatasoja lukuun ottamatta alhainen, sillä useimmat seurat ottavat uusia harrastajia miltei koska tahansa, Majander kertoo.
Vaahteraliiga ei kerää Suomessa suuria otsikoita. Vuoden 2016 runkosarjassa liigaa kävi paikan päällä seuraamassa yli 24 000 katsojaa eli keskimäärin 587 per ottelu. Vertailun vuoksi jääkiekon SM-liigaotteluiden yleisökeskiarvo oli 4 327. Majander toivoo, että amerikkalaisen jalkapallon pääsarja pysyy esillä valtamediassa tulevaisuudessakin.
Talvi hankaloittaa harrastamista
Jenkkifutis on fyysinen ja taktinen laji. Eri pelipaikoilla vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Amerikkalaisen jalkapallon kokoonpano koostuu puolustus-, hyökkäys- ja erikoistilannejoukkueista. Listalla voi olla useita kymmeniä pelaajia, ja esimerkiksi Tampere Saintsin kokoonpanoon on merkitty 71 pelaajaa. Kentällä on kerrallaan 11 pelaajaa molemmilla joukkueilla.
Jenkkifutaaja voi olla esimerkiksi hyvä juoksija, heittäjä tai kiinniottaja. Myös kookkaille puolustajille on tarvetta. Lajin taidoissa on paljon samaa muiden urheilulajien kanssa. Siksi myös urheilijataustainen tulokas voi menestyä.
Lajista kiinnostuneen ei kannata silti ainakaan vielä haaveilla suurista tilipusseista.
– Suomalaisille pelaajille jenkkifutis on amatöörilaji. Pelaajat rahoittavat joukkueen toimintaa kausimaksuilla. Silti urheilullinen toiminta ympärivuotisine harjoitusmäärineen on vähintään puoliammattimaista.
Amerikkalaisen jalkapallon esteet Suomessa piilevät myös olosuhteissa. Kylmässä ja lumisessa maassa on päästävä sisähalleihin.
– Suurin vaikeus on ollut lajiharjoittelun järjestäminen talvikaudella. Laji vaatii eurooppalaista jalkapalloa vastaavat tilat, ja niistä taistellaan jalkapallon kanssa joka puolella. Oheisharjoittelussa tilanne on parempi, sillä voima-, nopeus- ja kestävyysharjoitteluun soveltuvia tiloja on tarjolla, Majander sanoo.
Laji tulee vähitellen yhä tutummaksi
Suomalaisseurat värväävät tärkeimmille pelipaikoille paljon myös ulkomaalaispelaajia parantamaan joukkuetta. NFL-pelaajista Vaahteraliigassa ei tietenkään kilpailla, mutta ulkomailta on usein saatavilla täsmähankintoja.
Ulkomaalaispelaajia hankitaan isoihin rooleihin vahvistuksiksi. Erityisen merkittävä puoli etenkin amerikkalaisissa pelaajissa on heidän lajitietämyksensä. Majander kertoo, että amerikkalaisen tiedon valjastaminen valmennukseen on keskeistä.
Lisäksi tietoa lajista halutaan levittää mahdollisille katsojille. Vanhoista käsityksistä irti pääseminen on tärkeää, jotta amerikkalainen jalkapallo voi kasvattaa suosiotaan. Lajin monipuolisuus ja näyttävyys viehättävät uusia katsojia.
– Ennakkoluulot isojen mörköjen päämäärättömästä törmäilystä ovat jo karisseet. Lajissa ei ole yhtä pelaajan ihannetyyppiä, vaan tarvetta on ultranopeille, väkivahvoille ja näitä ominaisuuksia yhdisteleville pelaajille.
