Sauli Niinistö seisoo uudelleenvalintansa jälkeen lehdistön edessä. Kamerat välkähtelevät ja tallentavat tasavallan presidentin seisomassa kattokruunun alla – juuri niin tarkasti, että Niinistö saa kiharaisille kutreilleen kultaisen kruunun.
Lehtikuvan nappaama otos levisi Twitterissä. ”Bysanttilaisen kirkkoruhtinaan pyhimyskehä kertomassa jumalallisesta mandaatista.” ”Pyhä Sauli.” ”Kuningas Sauli ensimmäinen!”
Kuningasta Niinistöstä ei kruunattu, vaikka kansan villistä mylvinnästä ja historiallisesta 62,7 prosentin kannatuksesta olisi voinut niin päätellä. Entistä vahvempi ulkopoliittinen johtaja sen sijaan kruunattiin.
Suomen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Niinistö on siitä huolimatta pidellyt ohjaksia tiukasti käsissään. Ei ole syytä olettaa, että hän höllentäisi otettaan vastedeskään. Ylen politiikan toimituksen esimies Ari Hakahuhta totesi vaali-iltana, että kansan Niinistölle suoman luottamuksen ansiosta muiden voi olla entistä vaikeampi ujuttaa varpaitaan istuvan presidentin tontille.
Miksi edes yrittäisivät – kansan syvät rivit näyttävät luottavan Niinistöön kuin peruskallioon. Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan mukaan jopa 60 prosenttia kansasta voisi antaa presidentille ainakin melko paljon valtaa esimerkiksi eduskunnan hajottamiseen, ennenaikaisten vaalien määräämiseen ja lakien säätämiseen.
Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto kertoo kansan kaipaavan erotuomaria, joka korjaisi rikkinäisen politiikan. Jos hallitus ja eduskunta riitelevät ja sompailevat päämäärättömänä edestakaisin, presidentti voisi jyrähtää ja palauttaa päättäjät takaisin ruotuun.
Haavisto ei silti usko, että haave henkilöityy nimenomaan Niinistöön. Vaikka nostalgiset toiveet suuresta suomalaisesta johtohahmosta nostavat ajoittain päätään, uutta Kekkosta ei haluta. Demokraattisesti valitulle, sisäpolitiikasta visusti erossa pysyttelevälle mutta tarpeen tullen vaikutusvaltaansa käyttävälle presidentille on sen sijaan kysyntää.
Mielenkiintoista on, että laajoja valtaoikeuksia eivät kannata vain mahtavien valtionpäämiesten valtakautta todistaneet ikäihmiset. Vuonna 2017 vahvemman presidenttiyden puolesta rummuttivat erityisesti nuoret ja opiskelijat. Viitteitä samankaltaisista mietteistä saatiin tammikuun toisella viikolla, kun lähes 70 000 nuorta äänesti Nuorisovaaleissa seuraavasta tasavallan presidentistä. Jämeristä otteistaan tunnetun Niinistön uudelleenvalintaa kannatti noin 69 prosenttia vastaajista.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin, vaalien järjestäjän, puheenjohtaja Elisa Gebhard uskoo, että kouluissa äänestettiin ennen kaikkea vapauden ja jatkuvuuden puolesta. Nuorten hektinen ja taloudellisesti epävarma elämä kaipaa pysyvyyttä, jota istuva presidentti on osannut tähän mennessä tarjota.
Lähes 70 prosentin kannatus on vahva viesti. Etenkin silloin, kun kohteeksi valikoituu henkilö, joka ei tyydy pelkän hymyilevän keulakuvan rooliin. Mielipiteet presidentti-instituutiosta muuttuvat hitaasti. Evan tutkimuspäällikkö Haavisto luottaa siihen, että vahvan johtajuuden kannatus kantaa seuraaviin vaaleihin saakka.
Nuoret ovat ilmaisseet mielipiteensä. He eivät jää palloilemaan pysyvästi koulujen äänestyskoppeihin, vaan siirtyvät vähitellen aikuisten vaaliuurnille. Vahva presidentti on saattanut tulla jäädäkseen.