Suomalaisten täytyy liki tuplata kierrätysmääränsä, jos mielimme EU:n tavoitteisiin. Uudessa jätedirektiivissä tavoitellaan 65 prosentin kierrätysmäärää yhdyskuntajätteelle vuonna 2035. Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään 35–40 prosenttia yhdyskuntajätteestä.
Kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on kolme prosenttia kaikesta syntyvästä jätteestä. Suurin osa omakotitaloasukkaista laittaa biojätteen sekajätteeseen. Suomessa omakotitaloja on noin miljoona. Sekajätteen koostumustutkimuksesta selviää, että 37 prosenttia Tampereen sekajätteestä on biojätettä. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sirje Sténin mukaan omakotitaloasukkaiden pitäisi parantaa lajittelutottumuksiaan, jotta tavoite saavutetaan.
Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa KEIKKA-hankkeessa tutkittiin vuoden 2016 lopulla, miten päästä EU:n tavoitteisiin. Tutkimuksen mukaan helpointa olisi lisätä biojätteen ja muovin kierrätystä. Omakotitaloille ehdotettiin esimerkiksi monipuolisempaa talokohtaista keräystä. Keräys edellyttää uusia menetelmiä, jotta asukkaiden kustannukset eivät kasva liikaa.
Jätelaki
- Suomen lainsäädäntö perustuu tavallisesti siihen, että kunnille annetaan vastuu, mutta toteutustapa jätetään avoimeksi.
- Samaa tapaa noudatetaan myös jätehuollossa.
- Kunnat hoitavat jätehuollon, eikä jätteiden keräyksestä ole yhtenäistä lakia.
- Eri kunnissa on erilaiset mahdollisuudet lajittelulle.
- Suomen jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädäntöä.
Kimppabiojäte on Suomessa tulevaisuutta
Omakotitalojen tulee kuulua jätehuollon piiriin, mutta lajitella niiden ei tarvitse. Riittää kun pihassa on sekajäteastia. Haja-asutusalueilla monipuolista jätehuoltoa ei pidetä kannattavana. Sténin mukaan monen eri jätelajin kerääminen kiinteistökohtaisesti aiheuttaisi liikaa kuluja ja päästöjä.
Kannattamattomuus perustuu kuntien tekemiin elinkaariselvityksiin. Stén kuitenkin huomauttaa, ettei selvityksissä aina huomioida kaikkia muuttujia. Suurimmissa kaupungeissa asutus on niin tiheää, että monipuolisempi lajitteluvelvollisuus voisi hyvin koskea myös omakotitaloja.
– Järjestelyistämme puuttuu innovaatioita. Omakotitaloalueilla voisi olla esimerkiksi korttelibiojätekeräyksiä, Stén kertoo.
Tampereen biojätekeräys näyttää oikeaan suuntaan
Tampereen Vehmaisissa Tuula Lahtisen kotona lajitellaan innokkaasti. Omakotitalossa asuvan Lahtisen mukaan lajittelu on helpointa, kun kotona on selkeät astiat eri jätteille. Lahtisen talon pihassa on sekajäte ja paperinkeräys. Metallin, lasin ja pahvin hän vie yleiseen lajittelupisteeseen, joka sijaitsee sadan metrin päässä. Vehmaisten asuinalueella ei ole kimppakeräyksiä biojätteelle ja vain yhdellä naapurilla on oma biojäte.
Biojätettä ei Lahtisen mukaan synny paljoa, minkä takia hän on luopunut kompostista. Kompostit ovat suomalaisten pihoilla harvinaisia, vaikka biojäte on ympäristövaikutuksiltaan merkittävin jäte. Maatuvan jätteen lajittelu on hankalaa, koska keräysastian tyhjennysväli on hygieniasyistä vain viikon. Viikossa jätettä ei synny tarpeeksi, jotta sen hakemisesta maksaminen olisi kannattavaa.
Sirje Sténin mukaan Tampereella omakotitalojen biojätekeräys on yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä biojäteastioita ei ole juuri kellään omakotitaloasujalla. Tampereella useampi omakotitaloasukas on hankkinut biojäteastian, koska Pirkanmaan jätehuolto tarjoaa sen kylkeen ilmaisen lasin- ja metallinkeräyksen. Myös Stén kannattaa tämän kaltaisia kampanjoita. Hänen mukaansa muut kaupungit voisivat ottaa Tampereesta mallia kierrätysinnokkuuden lisäämiseksi.
– Lainsäädännön täytyy muuttua, mutta samoin myös ihmisten innostuksen.
Miksi omakotitaloasukkaat eivät lajittele biojätettä? Lue mielipide tästä.