Olemme saaneet viimeisen viikon aikana lukea kyllästymiseen saakka Suomen presidenttiparin vastasyntyneestä lapsesta. Lööpit ovat kertoneet vanhemmuuteen liittyvistä itsestäänselvyyksistä. Keskiviikkona Iltalehden ja Ilta-Sanomien suurin uutinen oli se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jo päässyt vaihtamaan vauvansa vaippoja.
Presidenttiparin vauva-arjesta kertovat lööpit ovat absurdiudessaan ikkuna siihen, miten Suomessa ja maailmalla suhtaudutaan miehiin isinä ja kasvattajina. Isän osallistuminen lapsen kasvatukseen edes jossain määrin ylittää yhä uutiskynnyksen. Äidin rooli kasvattajana on itsestäänselvyys, joten sitä ei tarvitse nostaa etusivun otsikoihin.
Vauvauutisointi näyttää medioissa erilaiselta riippuen siitä, onko uutisoinnin keskiössä lapsen isä vai äiti. Viime vuoden huhtikuussa kansanedustaja Jutta Urpilaisen ja tämän adoptiolapsen uutisoinnissa lööpit näyttivät hyvin erilaisilta kuin ne näyttävät nyt Niinistön tapauksessa. Tuolloin Iltalehden etusivulla kerrottiin Urpilaisen ja tämän poikalapsen saapuneen Suomeen. Suurimman tilan vei julistus siitä, kuinka Urpilainen “yhdistää työn ja äitiyden”.
Isän osallistuminen lastenhoitoon on uutinen. Äidin kohdalla uutisena pidetään sitä, että tämä jatkaa työntekoa lapsen syntymästä huolimatta. Miehille ei esitetä samoja kysymyksiä kuin naisille, koska Suomessa isien ja äitien rooleja lapsen kasvatuksessa ei nähdä samanvertaisina.
Epätasa-arvo näkyy otsikoiden lisäksi oikeassa elämässä. Väestöliiton Perheystävällisesti töissä -hankkeen erityisasiantuntijan Anna Kokon mukaan tutkimuksista selviää, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen on naisille vaikeampaa. Vuonna 2017 julkaistun Made By Finland -tutkimukseen vastanneista 38–47-vuotiaista miehistä 28 prosenttia koki, että työn ja muun elämän yhdistäminen ei ole helppoa. Vastaava luku samanikäisillä naisilla oli 39. Miesten ei tarvitse samalla tavalla mahduttaa työntekoa ja lapsiperheen arkea elämäänsä kuin naisten, joten aiheesta ei myöskään uutisoida.
Viimeisten vuosien aikana tapa uutisoida miehistä ja naisista on hieman lähentynyt. Presidentti Niinistöltä on myös kysytty presidentinvaalin aikaan lapsen ja presidentin tehtävien yhteensovittamisesta. Asian kysyminen Niinistöltä voi tuntua hölmöltä, mutta se on omalla tavallaan vallankumouksellista. Tavanomaisesti miespoliitikot säästyvät kysymyksiltä siitä, pystyvätkö he sekä hoitamaan lapsiaan että työtehtäviään. Liiallinen uutisointi Niinistön vauva-arjesta ärsyttää, mutta samalla se myös tuo huomiota isien vastuulle lastenhoidossa. Olivat he sitten tasavallan presidenttejä tai eivät.
Ratkaisukeskeisyys aiheen uutisoinnissa on tärkeää. Median on syytä kyseenalaistaa vallitsevat rakenteet ja olettamukset eikä vain sokeasti uusintaa niitä. Uutisoinnissa on puututtava epätasa-arvoisuuksiin, jotka tekevät työn ja perheen yhdistävistä naisista uutiskynnyksen ylittäviä erikoisuuksia.