Mitä huonompi sisäilma, sitä kehnompi ilmapiiri. Tämä ilmenee sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Eerika Finellin tutkimuksesta. Finell tutkii sisäilmaongelmien vaikutusta koululaisten psykososiaaliseen hyvinvointiin.

– Oppilaat kokevat opettajien ja oppilaiden välisen suhteen huonompana kouluissa, joissa on sisäilmaongelmia. Koulun ilmapiirillä on aikaisemmassa tutkimuksessa osoitettu olevan yhteys oppilaiden hyvinvointiin ja koulumenestykseen.

Ongelmat koulun sisäilmassa voivat näkyä myös oppimistuloksissa. Esimerkiksi suomalaisessa tutkimuksessa huonosta ilmanvaihdosta kärsivien koulujen oppilaat saivat noin neljä prosenttia huonommat testitulokset kansallisessa matematiikan oikeinratkaisuosuudessa. Hengitystieinfektioiden aiheuttamat poissaolot, päänsärky, keskittymisvaikeudet ja luokkahuoneen lämpötila olivat yhteydessä tuloksiin.

Sisäilmaongelmasta kertomista pitää harkita tapauskohtaisesti

Sisäilmaongelmia on monen tasoisia ja eri syistä johtuvia. Alakouluikäiselle lapselle sisäilmaongelmasta kertomisen tarpeellisuus riippuu Finellin mukaan siitä, miten vakavasta ongelmasta on kyse, oireileeko lapsi ja vaikuttaako tilanne opetusjärjestelyihin.

– Asiasta pitäisi puhua mahdollisimman vähän pelotellen ja kertoen, että aikuiset hoitavat ja huolehtivat asiasta. Jos ongelmat eivät näy lapselle asti, niistä ei ehkä ole syytä kertoa lainkaan.

Etelä-Hervannassa oppilaat käyvät koulua, jossa on todettu sisäilmaongelma. Koulu on yksi Tampereen suurimmista peruskouluista. Oppilaita on esikoululaisista peruskoulun viimeiseen luokkaan asti.

Tamperelaisen Mira Siirilän 13-vuotias tytär käy Etelä-Hervannan koulua. Siirilän tytärtä asia ei askarruta.  Siirilän mukaan koulu on tiedottanut vanhempia sisäilmasta. Kuitenkaan ohjeistusta ei ole annettu, miten puhua sisäilmaongelmasta lasten kanssa.

– Ehkä tähän juuri pyritäänkin. Kun asiasta ei puhuta, ei sitä sitten ajattelekaan.