Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia eivät ole tyytyväisiä ministeriön ehdotukseen uudesta eläinten hyvinvointilaista.
– Lakiehdotus sisältää useita ristiriitaisuuksia. Sen mukaan eläimen tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Poikkeuksessa luetellaan kuitenkin kaikki ne eläinlajit, joita tyypillisesti pidetään paikallaankytkettyinä, kertoo SEY:n viestintäpäällikkö Annukka Seppävuori.
Eläinsuojelulaki uudistuu
- Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema ehdotus uudesta eläinten hyvinvointilaista on parhaillaan lausuntakierroksella.
- Nykyinen laki on peräisin vuodelta 1996.
- Tavoitteena on eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.
- Lain on määrä astua voimaan 2020 maakuntauudistuksen yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus eläinten hyvinvointilaista on lausuntakierroksella, ja eduskunnan käsittelyyn sen on tarkoitus siirtyä kevätkauden aikana. SEY ja Animalia valmistelevat parhaillaan lausuntojaan ministeriön ehdotukseen.
Laki ei takaisi eläimille jatkuvaa vedensaantia
Lakiehdotuksessa kerrotaan, että eläimille pitää olla tarjolla vettä sopivissa määrin. Se on Seppävuoren mukaan liian vähän.
– Laissa pitäisi lukea, että vettä pitää olla tarjolla jatkuvasti eläinten pysyvissä pitopaikoissa.
Ehdotuksessa ei lisäksi selkeästi määritellä, että veden pitää olla sulaa vettä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi turkiseläinten kohdalla, että lumi tai jää lasketaan sopivaksi juomavedeksi.
Valtaosa suomalaisista tehostaisi eläintensuojelua
Uudessa laissa on myös onnistuneita parannuksia. Sikaloissa emakoiden tiineytyshäkeistä luovutaan 15 vuoden siirtymäajalla, eläinlajien jalostukseen on tulossa tarkennuksia, ja vastuuta eläinten hyvinvoinnin kuulumisesta kaikille tarkennetaan.
– Laki on hengeltään hyvä ja eläinten kunnioituksen puolella. Mutta sitten ovat nämä poikkeukset, jotka tarkoittavat, että laki ei käytännössä koske suurta osaa ihmisen vastuulla olevista eläimistä, muistuttaa Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
SEY ja Animalia ovat yhdessä valmistelleet vetoomuksen, jossa vaaditaan päättäjiltä parannuksia eläinsuojelulakiin. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut lähes 100 000 ihmistä, ja se aiotaan luovuttaa eduskuntaan käsittelyaikana.
– Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että eläimiä suojellaan paremmin. Lakiehdotukseen on tehtävä isoja, suomalaisten vahvan eläinsuojeluhengen mukaisia parannuksia, jotta laki ei olisi jo voimaan astuessaan vanhentunut, Kivekäs toteaa.