Takana on pitkä päivä. Vieraskielinen essee pitäisi saada valmiiksi huomisaamuun mennessä. Väsymys on kova, eikä aihepiirin sanastokaan ole hallussa. Ei hätää! Mitä jos kirjoittaisin esseen suomeksi ja kääntäisin sen nettisanakirjalla yhdellä klikkauksella?
Aivan näin helppoa kieliopinnoissa huijaaminen ei sentään ole.
Hatanpään lukiossa Tampereella englantia ja saksaa opettava Pia Nyman on havainnut, että niin sanotun nettisukupolven oppilaat ovat oppineet kriittisiksi. He eivät ole valmiita ottamaan riskiä, vaan pitävät suorien käännösten käyttämistä lunttauksena.
– Opettajat tietävät oppilaiden taidot. Jos sieltä tulisikin yhtäkkiä liian hienoa tieteellistä tekstiä, niin se palautuisi kyllä takaisin oppilaalle, Nyman sanoo.
Oman hankaluutensa vieraskielisten pidempien tekstien tarkistukseen tuo Nymanin mukaan se, etteivät opettajat tiedä, mitä apukeinoja kirjoittamisessa on käytetty. Aina ei voi olla varma, onko apuna ollut netti tai vaikkapa sukulainen.
– Oppilaille on tehty selväksi, kuinka pitkän pätkän netistä saa ottaa. Tuntuu, että he suhtautuvat kaikkeen netistä otettuun vähän kuin tavaran ottamiseen hyllystä.
Yksi sana saattaa avata koko lauseen
Hatanpään lukion oppilaat suhtautuvat nettisanakirjoihin kriittisesti. Toista vuosikurssia käyvä Aimo Lampi kertoo, ettei netin sanakirjoihin ole aina luottamista. Googlen Kääntäjä on silti isossa roolissa läksyjen teossa.
– Tarkistan sieltä yleensä yhden sanan. Ei mitään lauseita, koska kääntäjät antavat ne vähän väärin.
Samaa mieltä on myös luokkatoveri Iina Tervamäki. Hänen mukaansa yhden sanan kääntämällä pystyy usein ymmärtämään koko lauseen tarkemmin. Onni Silen on puolestaan kokenut nettisanakirjat hyödylliseksi varsinkin ruotsin kielessä.
Mitä mahtaa kuulua vanhemmille sukupolville liiankin tutuiksi tulleille, tuhatsivuisille painetuille sanakirjoille? Tervamäki kertoo, että perheen kirjahyllystä moinen tiiliskivi kyllä löytyy, mutta ei usko siihen koskaan tukeutuvansa.
– Mulla on sellainen, mutta en ole käyttänyt, Silen komppaa.
Muut houkutukset häiritsevät
Nettisanakirjat ovat vasta alkua kielten opiskelun murroksessa. Englannin kielen ylioppilaskirjoitukset järjestetään ensimmäistä kertaa sähköisesti tänä keväänä. Nyt kirjoittaville kokemus on uusi, mutta syksyllä 2016 lukiotaipaleen aloittaneet nuoret ovat tehneet englannissa kurssikokeetkin sähköisesti.
Netin käännöspalvelut kehittyvät koko ajan, mutta edes täydellisellä käännösohjelmalla ei opinnoissa pärjäisi. Nyman muistuttaa, että varsinkin englannin vaatimustaso on lukio-opinnoissa korkea. Kielitaitoa on osattava soveltaa, eikä pelkällä sanojen kääntämisellä pötkitä pitkälle.
Nettisanakirjojen käyttäminen on ainakin vielä toistaiseksi kiellettyä Nymanin oppitunneilla ilman erillistä lupaa.
– He saisivat hakea sanoja ihan vapaasti, mutta kun he menevät tekemään laitteilla kaikkea muuta. Apuvälineitä saa käyttää yleensä vasta sitten, jos on esimerkiksi jokin kirjoitustehtävä.