Kuvittele, että voisit siirtää rahaa ystävällesi ulkomaille täysin oman yhteydenne kautta parissa sekunnissa ilman pankkien välisiä viiveitä tai siirtomaksuja. Muun muassa tällainen voisi olla mahdollista lohkoketjuteknologian avulla.
Pirkanmaalaisen Chainfrog-yrityksen myyntineuvoja ja perustajajäsen Kimmo Rouhiainen hehkuttaa lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia.
– Periaatteessa lohkoketjuteknologia on useiden vanhojen keksintöjen yhdistelmä. Virtuaalivaluutat ovat vain yksi sovellus. Me käytämme lohkoketjuteknologiaa teollisuuteen ja tietokantoihin, Rouhiainen kertoo.
Lohkoketjuteknologialla luodaan vertaisverkko, jota pidetään yllä siinä mukana olevien tietokoneiden laskentateholla, jolloin kolmannen osapuolen palvelimia ei tarvita.
Monopolit vaakalaudalla
Tällä hetkellä maailmanlaajuinen dataliikenteemme liikkuu Googlen kaltaisten internetiä hallitsevien IT-jättiläisten läpi. Amazonin, Facebookin ja Instagramin käyttäminen vaikuttaa ilmaiselta, mutta samalla kun nämä yhtiöt tarjoavat palveluitaan, ne myös keräävät dataa.
Lohkoketjuteknologian avulla omadatan eli nettiin jäävien käyttäjätietojen hallinnointi helpottuisi huomattavasti.
– Jättämäsi jäljet saattavat olla tulevaisuudessa sinun omaisuuttasi, jota voit sitten myydä eteenpäin mainostajille. Tätä monet verkkoa hallitsevat jättiläisfirmat pelkäävät, Rouhiainen maalailee.
Netinkäyttäjä kertoo itsestään mainostajille miltei huomaamatta esimerkiksi tykkäämillään sivuilla, kaveripiirillään ja nettishoppailullaan. Yksityiset toimijat käyttävät näitä tietoja esimerkiksi markkinoinnissaan.
– Lohkoketjuteknologia voi muuttaa liiketoimintamallit monella alalla. Meille itsestäänselvien toimijoiden kuten pankkien on pakko kiinnostua markkina-alaansa uhkaavasta teknologiasta, Rouhiainen kertoo.
Ennusteet viittaavat suuriin muutoksiin
Maailman talousfoorumi WEF arvioi vuoden 2016 raportissaan lohkoketjuteknologian muuttavan koko finanssialan toimintaa. Teknologiajätti IBM taas arvioi, että yli puolet maailman pankeista alkaisi käyttää lohkoketjuja vuosien 2017–2019 aikana.
Lohkoketjun sisällä tapahtuvat siirrot ovat kaikkien nähtävissä, kun taas siirretyt tiedostot ovat yksityisiä. Menneitä tapahtumia ei voi muokata ilman, että se näkyisi ketjureaktiomaisesti jokaisella käyttäjällä. Tämä eroaa paljolti nykytilanteesta, jossa kaupalliset toimijat voivat muokata hallussaan olevia tietoja periaatteessa kenenkään huomaamatta.
– Nykymallissa väärinkäyttöjä sattuu. Viranomaiset tutkivat ihmisten tietoja omien intressien pohjalta ja voivat osata myös poistaa vierailun lokitiedot. Lohkoketjussa tämä ei periaatteessa ole mahdollista.
Toteutusmalli tarjoaa laajalti uudistusmahdollisuuksia esimerkiksi energianjakelulle ja terveydenhuollolle, joita tällä hetkellä säädellään säntillisesti.
Rouhiainen mietiskelee, että teoriassa lohkoketjun avulla voisi esimerkiksi rikkoa monopolisoidun sähköntuotannon ja siirtyä hajautettuun versioon. Yhteisö voisi itse vastata sähköntuotannostaan.
Kohti pomminvarmaa tietoturvaa
Lohkoketjun demokraattinen toimintaperiaate olisi myös omiaan varmistamaan yksityisyydensuojan.
– Terveydenhuollon potilastiedot ovat yksi kiinnostavimpia soveltamiskohteita: halutaan jakaa tietoa, mutta samalla valita mitä jaetaan. Organisaatioiden sisäistä tietoliikennettä voisi tehostaa lohkoketjuilla. Tietokannat ovat tällä hetkellä usein vain yhden henkilön hallinnassa.
Internetin mullistus ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Teknologia on tällä hetkellä keskeneräistä, mutta Rouhiainen uskoo muutoksen yllättävän joka tapauksessa.
– Näissä asioissa mennään vuosi kerrallaan eteenpäin. Teknologiset murrokset ovat aluksi hitaita ja mitään ei vaikuta tapahtuvan. Sitten parin vuoden päästä kehitys kiihtyy ja uusi teknologia onkin osa arkea.