Kiinalaisen kalenterivuoden kohokohtaa, kiinalaista uuttavuotta, vietettiin 16. helmikuuta eli talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uuden kuun aikaan ympäri maailman. Kiinalaisen tradition mukaan juhlaa viettävät kokoontuivat juhlistamaan kukon vuoden loppua ja koiran vuoden alkua perheidensä ja läheistensä kesken.

– Kiinalainen uusivuosi muistuttaa toisaalta meidän jouluamme, Suomi-Kiina-seuran Tampereen alajaoston johtokunnan jäsen Kirsi Salonen kertoo.

Muutoin hyvin rauhalliseen juhlaan liittyy paljon perinteikkäitä juhlallisuuksia. Kiinassa on mahdollista seurata vuorokauden ympäri onnea symboloivan punaisen värin täyttämiä kulkueita ja ilotulitteita, joiden perinteisesti ajatellaan pitävän pahat henget loitolla.

Näyttävät juhlallisuudet symboloivat kiinalaiseen kulttuuriin liittyviä kertomuksia ja uskomuksia, mutta toisaalta muistuttavat myös kiinalaisen kalenterin suuresta vaikutuksesta moderniin kiinalaiseen elämään. Vuotuisjuhlien lisäksi muun muassa kiinalaiset horoskooppieläimet ovat peräisin kalenterin symboliikasta.

– Tulevan koiran vuoden ajatellaan olevan edeltäjäänsä tasapainoisempi, Salonen kertoo.

Suomessa kiinalaista uuttavuotta on vietetty jo vuosikymmenien ajan. Suomi oli ensimmäinen länsimaa, jonka kanssa Kiina solmi ystävyyssuhteen, vain vajaat kaksi vuotta Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1951.

Helsingissä 15. helmikuuta järjestetyn uudenvuodenjuhlan lisäksi Suomi-Kiina-seura juhlistaa vuodenvaihdetta vielä Tampereella 17. helmikuuta. Tapahtumassa on luvassa muun muassa kung-fu-esitys ja mahjongin pelaamista.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että juhlaan liittyy paljon stereotypioita, ja sitä vietetään Kiinassakin monella eri tapaa, Salonen kertoo.

Suomi-Kiina-seuran Tampereen alajaoston kiinalaisen uudenvuoden juhla järjestetään ravintola Lihuassa klo 15–20. Tapahtuma on kaikille avoin.