Yhdysvaltojen aselaki puhuttaa jälleen, mutta luodit eivät ole ainoa uhka mielenterveysongelmista kärsivien joukossa.

Kaikkiaan 17 henkeä vaatinut Marjory Stoneman Douglasin kouluampuminen Floridassa kuohutti. Tragedia sai kansalaiset ottamaan taas äänekkäästi kantaa vapaan aselain seurauksiin. Heti ammuskelun jälkeen presidentti Donald Trump vetosi tiedotustilaisuudessaan, että nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava. Sanallakaan hän ei maininnut vinksallaan olevasta perustuslaista.

Trumpin puheessa oli kuitenkin tärkeä sanoma. Pelkkä hallussa oleva ase ei saa tervettä ihmistä tarttumaan siihen. Mikä tahansa ympäristön virike voi saada terroristista tekoa suunnittelevan toteuttamaan teon tavalla tai toisella.

Tiukentuneeseen Suomen aselakiin ei voi siis turvautua täysin. Terroristi vertautuu tässä suhteessa alkoholistiin: tekovälineitä hankkii halutessaan mitä kautta vain.

Koulun tai työpaikan hätäsuunnitelmassa pitäisi olla vahva usko siitä, ettei suunnitelma koskaan toteudu käytännössä. Yhteisön hyvä ilmapiiri edesauttaa turvallisuuden luomista.

Kaikki lähtee psyykkisestä terveydestä. Länsimaiden perusvirhe on olla tarttumatta yksilön mielen riskitekijöihin jo ennen oireilua. Terveydenhuollossa satsataan fyysisen puolen kunnossapitoon, mutta henkisen voinnin arviointiin riittää kysymys, miten elämässä menee.

Suomen terveydenhuollosta leikataan niistä alueista, jotka mahdollistavat riittävät mielenterveyspalvelut. Pelkällä ammattilaiselle puhumisella on merkittävä vaikutus nuorten mielialaan, mutta harva synkkyyteen vaipunut pystyy odottamaan jutteluaikaa puoli vuotta.

Terveydenhuollon henkilökunta ei ole kuitenkaan yksin vastuussa nuorista. Haluan kannustaa jokaista olemaan rohkea ja puuttumaan jo pieneen muutokseen läheisen käytöksessä. Suora, mahdollisesti pelottavalta tuntuva puhuminen läheiselle ei ole ainut vaihtoehto. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä esimerkiksi koulukuraattorille.

Lakipykälät muuttuvat hitaasti. Sen sijaan on ihmisten kohtaamisten aika.