Poikkeuksellisen kylmä sää on puhuttanut viime viikkoina koko Eurooppaa. Suomessa koviin pakkasiin on totuttu, mutta se ei ole estänyt mediaa ottamasta sääilmiöstä kaiken irti.

Jo aiemmin tänä talvena Iltalehti lanseerasi lumimyrskylle sanan ”lumi-inferno”, joka levisi myös muihin medioihin. Helmikuun kylmiä ilmoja on puolestaan kuvattu muun muassa ”Siperian hyytäväksi hönkäykseksi” (Yle) ja ”kauhupakkasiksi” (Helsingin Sanomat). Värikkäät kielikuvat eivät ole jääneet vain iltapäivälehtien otsikoihin.

Näppituntumalla voisi kuvitella, että sääutiset ovat lisääntyneet lähivuosina. Tampereen yliopiston mediatutkija Esa Reunanen ei allekirjoita tätä. Reunasen mukaan säästä on uutisoitu aina.

Yhden muutoksen hän on kuitenkin huomannut. Se liittyy siihen, miten säätä kuvataan.

– Kynnys siitä, millainen ilmiö luokitellaan infernoksi, ehkä se on madaltunut. Kummoinen pyry ei tarvitse olla, niin se on jo inferno.

Pelko myy

Kun sääilmiölle halutaan keksiä mahdollisimman myyvä kuvaus, on helppo sortua liioitteluun. Mutta miten käsittelemme uhkaavat sääotsikot? Tai onko niillä mitään vaikutusta mieliimme – voiko kylmä tuntua kylmemmältä, jos näin lukee lehdessä?

Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessorin Markku Ojasen mukaan on totta, että odotukset vaikuttavat ihmisen toimintaan.

– Jos jotain asiaa kovasti korostetaan, oli se kuumuutta tai kylmyyttä, niin kyllähän sen jollain tavoin aistii paremmin ja kylmyyttä voi tuntea aidommin, kun siihen kiinnittää huomiota, Ojanen sanoo.

Syy, miksi otsikoihin haetaan nimenomaan uhkakuvia, on selkeä: pelko myy.

– Pitkän evoluutiohistoriankin ansiosta olemme herkistyneet uhkaavillekin tilanteille.

– Tämä on ikään kuin jäänyt meihin syvälle, jostain kun varoitetaan ja pelotellaan, niin kyllä silloin jotain sisällämme tapahtuu.

Sää ei ole välttämättä huolista suurin. Myös esimerkiksi terveys- ja ruokauutisoinnissa näkee usein voimakkaita sanankäänteitä ja otsikoissa maalaillaan erilaisia vaaroja. Nämä aiheet tulevatkin Ojasen mukaan paljon lähemmäs ihmistä kuin sää.

Toisaalta, ihmiset ovat oppineet taitaviksi sivuuttamaan erilaisia asioita, hän lisää. Myös omaa harkintaa ja arviointikykyä osataan käyttää, onneksi.