Tampereen yliopisto saattaa harkita gradusta saatavan opintopistemäärän laskemista. Helsingin yliopisto laski alkuvuodesta opintopistemäärää 40:stä 30:een. Samalla gradun työmäärä kevenee. Tampereen yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Harri Melin kertoo, ettei yliopistolla ole toistaiseksi virallista kantaa asiaan.
– En osaa yhtään sanoa, ovatko gradut tulevaisuudessa 40 vai 30 opintopisteen arvoisia.
Gradut uusiksi Helsingissä
- Helsingin yliopistossa uudistettiin maisterin tutkinnon rakennetta tammikuussa.
- Gradusta saadaan aiemman 40 opintopisteen sijasta 30 opintopistettä.
- Vapautuvat 10 opintopistettä siirtyvät työelämäopintoihin.
- Uudistuksen tavoitteena on lisätä maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden määrää ja tehdä tutkielmista kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtävien gradua vastaavien diplomitöiden laajuus on 30 opintopistettä. Se on myös kansainvälisesti yleinen tutkielman laajuus. Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja Mikko Markkola pitää todennäköisenä, että Tampere3-uudistuksen yhteydessä uuden yliopiston opinnäytetöistä ja niiden laajuudesta keskustellaan.
Markkolan mukaan ison muutoksen yhteydessä on helppo tehdä erilaisia pienempiäkin uudistuksia. Eri alojen graduilla on jo nyt erilaisia vaatimuksia ja niiden laajuus on tiedekuntien päätettävissä oleva asia, joten yhtenäistä linjausta uudessa yliopistossa tuskin tulee olemaan.
Helsingin yliopisto on perustellut uudistusta sillä, että se vähentää opiskelijoiden gradukammoa. Tampereen yliopistossa opiskelijoilta on kysytty vuodesta 2006 lähtien, missä määrin graduun liittyvät tekijät ovat haitanneet opintojen etenemistä. Kyselyn mukaan noin 10 prosentilla gradu on hidastanut opintoja melko paljon ja 5 prosentilla erittäin paljon.
Tukea gradun tekoon heti ensimmäisestä opintovuodesta lähtien
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun lehtori Hannu Laurila ei lähtisi laskemaan gradusta saatavaa opintopistemäärää. Mikäli gradusta saatavaa opintopistemäärää laskettaisiin, tutkinnon rakenne muuttuisi hänen mukaansa vähemmän tieteelliseksi. Helsingin yliopistossa gradusta lähteneet 10 opintopistettä siirtyivät työelämäopintoihin.
Graduja ohjatessaan Laurila on huomannut, että osa opiskelijoista tekee gradun nopeasti, osalla menee siihen enemmän aikaa. Tutkielmaan tarkoitettu aika on kaksi kolmasosaa lukuvuotta ja se on Laurilan mielestä sopiva aika.
Laurila ei ole huomannut opiskelijoissaan suurempaa gradukammoa, vaikka joillakin opiskelijoilla on selkeästi käynnistysvaikeuksia. Myös erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat. Valkoisen paperin kammoon ei auta pelkkä opintopistemäärä.
– Paras keino kammon lieventämiseen on opettaa opiskelijat ajattelemaan kirjoittamalla. Jäsennellyn, uskottavan ja loogisen analyysin tuottaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka yliopisto voi opiskelijoilleen antaa.
Laurilan mukaan jo nyt yliopistoissa on siirrytty perinteisten tenttikuulustelujen sijaan enemmän esseetyyppisiin koevastauksiin. Myös kandidaatin työ opettaa taitoa tehdä kirjallista analyysia. Opintopalvelujohtaja Markkola on Laurilan kanssa samoilla linjoilla siitä, että ensisijainen keino tulisi olla opiskelijoiden tukeminen.
– Gradukammo on joidenkin yksittäisten opiskelijoiden ongelma. Tällaisia opiskelijoita ei välttämättä auta opintopistemäärän vähentäminen.
Onko Helsingin yliopiston uudistus pelkkä silmänkääntötemppu? Lue toimittajan kommentti täältä.