Karoliina Hautamäki tuo Yksinäisyyden teatterin lavalle – Tavoitteena on herättää katsojissa ainakin lohtua, vihaa, surua ja kauhua

Yksinäisyyteen liittyy monia tunteita ja tarinoita. Yhdelle se aiheuttaa ahdistusta, toiselle apeutta ja kolmannelle se on osa arkea. Karoliina Hautamäelle Yksinäisyys on rooli Teatteri Äärirajan tositarinoihin perustuvassa näytelmässä.

Yksinäisyys on Karoliina Hautamäen ensimmäinen rooli Teatteri Äärirajan riveissä. Hän on kokenut Yksinäisyyden jännittävänä ja vapauttavana hahmona näytellä. ”Pidän muutenkin yliluonnollisista ja mielikuvituksellisista asioista”, Hautamäki kuvailee.

 

Ohjaaja tuo esiin toiveitaan, mutta näyttelijä on se, joka herättää roolihahmonsa henkiin. Hautamäen on täytynyt rakentaa Yksinäisyydelle muun muassa tapa liikkua, ilmeet, eleet ja suhtautuminen näytelmän muihin hahmoihin.

 

Maskeerauksen avulla Karoliinasta tulee Yksinäisyys. Hän on opetellut tekemään maskinsa alusta loppuun itse. Ulkomuoto auttaa rooliin solahtamisessa, vaikka tärkeintä hahmossa onkin tunne ja toiminta lavalla.

 

Yksinäisyys on hahmona kujeileva ja kiusoitteleva. Se tulee lähelle ja haluaa hallita ihmisiä ympärillään. On kuitenkin ihmisen omasta elämäntilanteesta kiinni, miten Yksinäisyys häneen vaikuttaa. Näytelmän muut hahmot reagoivat eri tavoin Yksinäisyyden läheisyyteen.

 

Hautamäen näyttelemä Yksinäisyyshahmo ei puhu mitään, mutta liikkuu sitäkin enemmän. ”Kun ei ole sanallista ja äänellistä mahdollisuutta ilmaista hahmoa, saa keholla ilmaista kaiken”, Hautamäki kertoo.