Yli puolet Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan heissä paljon surua ja lähes puolessa se aiheuttaa paljon avuttomuuden tunnetta. Suuri osa ilmoitti kokevansa myös vihaa ja pelkoa.

Nettilomakkeena toteutetussa kyselyssä selvitettiin Tampereen yliopiston opiskelijoilta, kuinka vahvasti ilmastonmuutos aiheuttaa heissä erilaisia tunteita. Vastaajia oli 255.

Yksi vastaajista kertoo tuntemuksistaan:

”Surullinen fiilis siitä, miten ihmiskunta voi olla niin tyhmä ja vastuuton, että pilaa ainoan maapallomme.”

Monet vastaajista kuvasivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita ahdistukseksi. Helsingin yliopiston tutkija Panu Pihkala on tutkinut ympäristö- ja ilmastoahdistusta. Pihkalan mukaan nämä termit kuvaavat tuntemuksia, jotka johtuvat suuressa määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta.

– Ilmiötä on tutkittu kansainvälisesti, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Ilmastonmuutos on lukuisille ihmisille hyvin merkittävä vaikeiden tuntemusten ja ahdistusten syy.

Kaikkia ei kiinnosta, toisilla tulee uniinkin

Joillakin aloilla opiskeleville ilmastoahdistus saattaa olla hyvin vahvasti läsnä. Esimerkiksi ympäristöalan opiskelija törmää ilmastonmuutokseen useammin kuin autonasentajaksi aikova. Tuolloin myös tuen tarve kasvaa.

– Olen tavannut monia ympäristötieteen opiskelijoita, jotka puhuvat siitä, että ensimmäiset kaksi opiskeluvuotta olivat tosi traumaattisia. Koko ajan tuli vain lisää tietoa maailman ongelmista, Panu Pihkala kuvaa.

Vaikka ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista globaaleista ongelmista, kaikissa se ei kyselyn perusteella aiheuta voimakkaita tuntemuksia. Pihkalan mukaan ilmastoasenne muovautuu jo nuorena.

– Osa lähtee siihen suuntaan, että he välittävät ja ovat huolissaan. Toiset taas yrittävät jotenkin torjua ja kieltää huolen, joskus itse ilmiönkin.

Ilmastonmuutosta murehtivissa asian ajattelu saattaa saada aikaan monenlaisia oireita. Pahimmillaan ilmastoahdistus voi johtaa vahingolliseen käytökseen itseä ja ympäristöä kohtaan. Kyselyyn osallistunut kertoo oireistaan:

”Välillä ahdistaa niin, että itkettää. Näen myös jonkin verran ilmastokatastrofiin liittyviä unia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.”

Ahdistusta voi käsitellä sanoin ja teoin

Panu Pihkalasta on tärkeää, että ihminen ei jää ahdistuksensa kanssa yksin, vaan löytää esimerkiksi ystäväpiiristään vastakaikua tunteilleen. Hän peräänkuuluttaa myös yhteiskunnalta riittäviä tukipalveluita ahdistuksen käsittelyyn.

Lisäksi toiminta saattaa auttaa: voi muuttaa ruokavaliotaan, vähentää lentämistä ja pitää huolta ympäristöstään. Jos ahdistustaan käsittelee vain tekemällä, uhkana voi kuitenkin olla uupuminen. Kyselyyn vastannut kuvailee tunteitaan:

”Suuri ahdistus ja riittämättömyyden tunne, kun itse voi vaikuttaa niin vähän vaikka eläisi kuinka ekologisesti.”

Useissa Moreenimedian kyselyn vastauksissa toistuu riittämättömyyden tunne, joka johtuu omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuudesta. Pihkalan mukaan ihmisen tulisi hyväksyä oma keskeneräisyysensä.

– Se parhaimmillaan johtaisi siihen, että ihmiset yrittäisivät myös levätä ja kokea iloisia asioita riittävästi, vaikka yleistunnelma olisikin alakuloinen.

Miksi ilmastotunteita on vaikea käsitellä? Lue Moreenimedian pääkirjoitus täältä.