Sosiaalityöntekijä Henna Määttä kokosi itsemääräämisoikeuden toteutumisen epäkohtia oman asiakaskokemuksensa pohjalta.

Terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta löytyy kehitettäviä kohtia

Tampereen yliopistossa tänä vuonna järjestettävät Terveyssosiaalityön päivät paneutuvat asiakkaiden ihmisoikeuskysymyksiin. Etenkin itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa on esillä tulevan lakiuudistuksen myötä.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon alojen tapahtuma kokoaa yhteen työntekijöitä ja tutkijoita Tampereen yliopistoon. Osallistuvia tahoja ovat muun muassa Tays ja Talentia. Tapahtuma jatkuu yliopistolla vielä perjantain ajan.

– Tämä on hyvä tilaisuus keskustella sosiaalityön opiskelijoiden kanssa, kertoo Talentian markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Johanna Merilä.

Ajankohtainen tapahtuman teema on ihmis- ja perusoikeudet talouskuripolitiikan aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on viemässä eteenpäin uudistusta, jossa potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki yhdistetään yhdeksi laiksi.

Sosiaalityöntekijä Henna Määttä Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksesta näkee, että tähän asti esimerkiksi asiakkaan oikeustoimikelpoisuuden arviointi on ollut ongelmallinen prosessi. Itsemääräämisoikeus velvoittaa sosiaalityöntekijöitä kunnioittamaan asiakkaan tahtoa kieltäytyä edunvalvojasta. Osa asiakkaista on kuitenkin kykenemättömiä arvioimaan avuntarvettaan.

– Asiakkaan asumisen taso voi olla muiden mielestä epäinhimillinen, mutta asiakas ei huomaa sitä itse. Tällaisia tapauksia löytyy paljon muistisairaiden piiristä, kertoo Määttä.

Määttä toivoo enemmän päätöksenteon mahdollisuutta sosiaalialan työntekijöille, sillä asiakkaan oikeustoimikelvottomuudesta päättää viime kädessä käräjäoikeus. Oikeuden päätös saattaa viedä jopa pari kuukautta. Asiakkaan tukemista tulisi Määtän mukaan parantaa monien ammattien asiantuntijoiden voimin.