Tampereen Raholassa toimiva Kissojen katastrofiyhdistys tekee eläinsuojelutyötä hartiavoimin. Yhdistys ottaa suojiinsa eri syistä kodittomiksi päätyneitä kissoja, hoitaa ne kuntoon ja etsii niille uudet kodit.

Kissoja kulkeutuu katastrofiyhdistyksen huostaan muun muassa kunnallisista löytöeläinkodeista. Yhdistyksen aktiivi Kati Aarion mukaan löytöeläinkodeista alkuperäisiin koteihinsa palaa vain pieni osa löytökissoista. Yksi syy tähän on se, että kodistaan eksynyttä kissaa on usein vaikeaa yhdistää omistajaansa.

– Olemme puhuneet paljon sen puolesta, että tulevassa uudessa eläinsuojelulaissa kissojen tunnistesirut tulisivat pakollisiksi, Aario kertoo. – Silloin kissojen arvostus paranisi sitä kautta, että tiedettäisiin, kenelle mikäkin kissa kuuluu.

Kissa on pitkäikäinen kumppani

Kissat ovat koirien jälkeen Suomen toiseksi suosituimpia lemmikkieläimiä. Monet omistajat eivät kuitenkaan kanna riittävästi vastuuta kissoistaan, Kati Aario toteaa. Kissojen kehno arvostus johtuu Aarion mukaan ainakin siitä, että kissanpentuja on helppoa ja halpaa hankkia.

– Kissa voi elää yli 20 vuotta. Pitää miettiä, onko valmis käyttämään aikaa ja rahaa kissaan koko sen 20 elinvuoden ajan, Aario huomauttaa.

Kissojen katastrofiyhdistyksen toiminnassa jo 15 vuotta kissanelämän nurjaa puolta todistanut Aario kannustaa kaikkia kissanomistajia leikkauttamaan lemmikkinsä.

– Siten ei-toivottuja pentueita ei pääse syntymään, eikä pentuja voida antaa pois halvalla tai ilmaiseksi.