Keskimääräiset odotusajat käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Kiireettömän hoidon kokonaistarve kasvoi tämän vuoden tammi-elokuun välillä 9 prosenttia verrattuna vuoden 2017 tilastoihin. Elokuun lopussa pitkään hoitoa odottaneita oli lähes 500 enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Vaihteluväli eri sairaanhoitopiirien välillä on suuri, mutta THL:n tilastoista käy ilmi, että valtakunnallisesti hoitoonpääsy kiireettömissä tapauksissa kestää 1-2 kuukautta.

THL:n kehittämispäällikkö Pirjo Häkkisen mukaan odotusajat kärjistyvät helposti etenkin pienemmissä sairaanhoitopiireissä.

– Niissä piireissä, joissa on vähän erikoislääkäreitä, ongelmat korostuvat. Jos kaksikin lääkäriä on pois töistä eläköitymisen, loman tai muiden syiden johdosta, näkyy se heti pitenevissä potilasjonoissa, Häkkinen kertoo.

Elektiivisistä, eli kiirettömistä toimenpiteistä pisimmät jonot ovat Häkkisen mukaan kaihileikkauksiin ja ortopedisiin toimenpiteisiin.

Myös hoitojen keskittäminen vaikuttaa odotusaikoihin.

– Etenkin haastavia leikkaushoitoja on keskitetty suuriin yksiköihin. Kirurgeille saattaa tulla potilaita muistakin kuin omasta sairaanhoitopiiristä.