”Juo maitoa, se vahvistaa luustoa ja takaa kalsiumin saantisi.”

”Älä juo maitoa, se aiheuttaa syöpää!”

”Juo maitoa, mutta älä missään nimessä rasvattomana.”

Kuulostaako tutulta?

Jos jossain väitetään tietyn ruoka-aineen olevan hyväksi, on se muualla jo todettu karsinogeeniseksi. Ongelmiahan ei muuten olisi, mutta meidän on saatava polttoaineemme arjessa jaksamiseen. Ja joku jopa saattaa ottaa sen riskin, että juo maitoa. Rasvattomana.

On tietysti hyvä, että tutkimusta meidän hyvinvointimme eteen tehdään, vaikka tulokset kehottaisivatkin muuttamaan ruokailutottumuksiamme. Toisinaan meiltä vaaditaan kuitenkin hyvin radikaaleja muutoksia: kevytmargariini pitäisi vaihtaa voiksi, vaikka se sisältää paljon enemmän rasvaa! Eikä sokerittomia limonadeja saisi juoda, sillä makeutusaineiden syöpäriskit on tiedostettu ja niillä on negatiivinen vaikutus mieskuntoon. Joten miehet hei, ei enää lighteja tai zeroja!

Toisenlaisen ulottuvuuden ruokakeskusteluun tuo eettinen näkökulma: onko oikein syödä viatonta eläintä, joka ei ymmärtänyt kohtalostaan mitään? Lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat oma lukunsa. Tässä pitäisi syödä ja samalla pelastaa maapallokin.

Erilaiset ruokatrendit leviävät uusmedian kanavissa kulovalkean tavoin: vegaaneilla on omat Facebook-ryhmänsä ja yliopistojen luomuruokapiireissä tehdään kananmunatilauksia yhteistuumin. Jos trendin sanansaattajaksi onnistuu saamaan julkisuudesta tutun henkilön, on suosio taattu. Mutta siitäkin huolimatta, että tv:n tusinasarjan päätähti mainostaakin ”syö vain tätäjatätä” -dieettiä, kannattaa omaakin pohdintaa käyttää hyödyksi. Esimerkiksi karppaus oli muutama vuosi sitten hyvinkin suosittua, mutta hiilihydraatittomuus ei sitten kuitenkaan ollut välttämättä kovin hyvä juttu.

Meidän 2010-luvun ihmisten olisi syytä miettiä tulevia sukupolviakin. Kun maapallon populaatio kasvaa, samalla kasvaa ruuan tarvekin. Telluksellamme on kuitenkin paljon hyödyntämätöntä ravintopotentiaalia, kuten sirkat ja muu hyönteisruoka. Ongelmaksi muodostuukin se, miten muuttaa länsimaista ruokakulttuuria. Olemme tottuneet syömään nautaa ja kanaa, joten loikka kovakuoriaisiin ja skorpioneihin tuntuu toistaiseksi kaukaiselta.

Ruuasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan keskiviikkona 14.11. Tampereen pääkirjasto Metsossa klo 18.00 alkaen. Vieraina syksyn ensimmäisessä Metso Talkissa ovat hyönteiskokki Topi Kairenius ja terveyssosiologian professori Piia Jallinoja. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja myös yleisölle annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen. Metso Talk on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Tampereen pääkirjaston yhdessä järjestämä keskustelutilaisuusarja.