Diabetespäivän viettoon on syytä, sillä Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa diabeetikkoa. Teemapäivän kunniaksi Näsinneula, Sokos Hotelli Ilves ja Tampere-talo saivat sinisen valopeitteen.
Tampereen diabetesyhdistyksen toimistolla järjestettiin keskiviikkona maksuttomia verensokerimittauksia. Yksi mittautettavista oli Lea, joka aloitti tyypin 2 diabeteksen lääkityksen vuonna 2005. Hän kertoo elämänsä olevan normaalia diabeteksesta huolimatta, kun lääkitys on kohdillaan ja muistaa syödä sekä liikkua ohjeiden mukaisesti. Diabetekseen sairastuminen ei ole maailmanloppu.
– Hyvin positiivisesti käsken asiaan suhtautumaan, vaikka diabetekseen sairastuisikin.
Leikkaukset eriarvoistavat diabeetikkoja
Erikoiskorvattavia diabeteslääkkeitä käyttävien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten 12 vuoden aikana. Suomen Diabetesliiton viestintäpäällikkö Laura Mannisen mukaan nousua selittävät elintapojen muutokset sekä kansalaisten ikääntyminen.
Diabeteksen hoidon ja ehkäisyn eteen tehdään jatkuvasti töitä. Hoitoteknologia ja lääkkeet ovat kehittyneet isoin harppauksin. Viime vuosina diabetekseen sairastuvien vuosikasvu on saatu hidastumaan 7 prosentista 2,5:een.
Kansallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehko teki kymmenen vuoden ajan pitkäjänteistä työtä diabeetikkojen systemaattiseen seulontaan sekä aikaiseen puuttumiseen. Hankkeen aikana diabeteksen riskiarviotestit rantautuivat yleiseen käyttöön.
– Dehko oli pitkäkestoinen hanke, jossa diabeteksen tietoisuutta lisättiin. Työmme on kantanut hedelmää, ja uudet diabetestapaukset ovat vähentyneet.
Kasvun hidastamiseksi tarvitaan Mannisen mukaan kuitenkin myös muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi masennus ja työttömyys lisäävät sairastumisen riskiä.
Huolestuttavaa on erityisesti hoitoihin kohdistuneet leikkaukset. Osa kunnista ovat vähentäneet verensokerimittauksessa tarvittavien liuskojen antamista, mikä heikentää hoitoa. Lisäksi tyypin 2 diabeteksen lääkehoito ei ole enää Kelan täyskorvattavuuden alainen, mikä on aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia sairastaville ja eriarvoistanut diabeetikkoja.
– Olemme saaneet viestiä, että moni diabeetikko joutuu jopa jättämään lääkkeet ostamatta tai siirtymään huonommin sopivaan mutta edullisempaan lääkkeeseen.
Sokeritaudin tyypit
- Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
- Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeteksessa välttämätöntä insuliinia ei erity. Suomessa on arviolta 50 000 ykköstyypin diabeetikkoa.
- Tyypin 2 diabeteksessa haiman tuottama insuliini vaikuttaa heikosti tarpeeseen nähden.
- Kakkostyypin diabeetikoita on Suomessa noin 300 000, ja arviolta noin 150 000 ihmistä sairastaa sitä tietämättään.
Diabeetikkoja syyllistetään turhaan
Kakkostyypin diabetekseen sairastuneita syyllistetään usein huonoista elintavoista, mikä on Mannisen mukaan mustavalkoista ajattelua.
– En pidä syyllistävästä puhetavasta, että sairastuminen olisi diabeetikon oma vika, koska taustalla on aina geeniperimä. Voi olla ihmisiä, jotka elävät terveellisesti, mutta sairastuvat siitä huolimatta.
Diabeteshoitaja Outi Viljasen mukaan on tärkeää lisätä diabeteksen tietoisuutta ja parantaa diabeetikoiden asemaa.
– Hoidon ja terveyden edistäminen on tärkeää sairauden kaikissa vaiheissa. Sairastuneenkin on tärkeää pyrkiä ehkäisemään mahdollisia tulevia sairauksia.
