Suomalaishyökkääjä Jesse ”Pulju” Puljujärvi, 20, esiintyi lupaavasti jääkiekkoliiga NHL:n harjoitusotteluissa. Heti tosipelien alettua hän oli kaukalossa kaukana lupauksesta. Peli ei sujunut lainkaan, ja viime lauantaina Puljujärvi pudotettiin farmisarja AHL:ään. Pelaajan tilanteen laukaisemassa nettikeskustelussa selitykseksi on noussut esiin suomalaisten urheilijoiden perisynti: pää ei kestä.

Farmikomennuksen yhteydessä Edmonton Oilersin päävalmentaja Todd McLellan kertoi haluavansa pelaajia, joilla on hyvä itseluottamus. Juuri sitä Puljujärvellä ei ole ollut pitkään aikaan. Taidollisesti hän on riittävän hyvä pelaamaan maailman parhaiden kanssa, mutta läpimurron esteenä näyttäisi olevan vain hänen vajavainen henkinen kanttinsa.

Heikko paineensietokyky on suomalaisten urheilijoiden surullisenkuuluisa tavaramerkki. Vuosien saatossa huonon kisapään mannekiineina ovat tahtomattaan esiintyneet etenkin keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, rallikuski Jari-Matti Latvala ja ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. He kaikki ovat toistuvasti epäonnistuneet ennakkosuosikin asemassa ja saaneet kuulla siitä. Etelä-Korean talviolympialaisten jälkeen Mäkäräinen vastasi kritiikkiin kiistämällä, että epäonnistuminen olisi johtunut paineista. Eikä mikään ihme. Paineen alla murtuminen nähdään häpeällisenä.

Alisuorittamisesta saa paikoin kovaakin arvostelua, jota voi olla vaikea käsitellä epäonnistumisen hetkellä. Urheilijoiden ei suinkaan kuulu olla suojassa kritiikiltä, mutta keskustelukulttuurin soisi muuttuvan ainakin siltä osin, että urheilijat uskaltaisivat avoimesti puhua paineista. Urheilupsykologi Paula Arajärven mukaan urheilijoiden ammattiauttajalle puhuminen on yleistynyt, mutta julkisesti menestyspaineet uskalletaan tunnustaa vain harvoin. Esimerkiksi syyskuussa elämäkertansa julkaissut taitoluistelija Kiira Korpi kertoi paineiden aiheuttamista vakavista ongelmista vasta urheilu-uransa jälkeen.

Onneksi psyykkisen valmennuksen tärkeys on ymmärretty viime vuosina myös Suomessa. Monissa urheilumaissa psykologi on jo pitkään ollut tärkeä osa valmennustiimiä, mutta Suomen olympiamaajoukkueen mukaan virallinen urheilupsykologi liittyi vasta Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisissa. Aiemmin joukkueen käytössä oli ainoastaan kisapappi, jonka kanssa epäonnistuneet urheilijat saivat kaiketi rukoilla anteeksiantoa kisaturistin leima otsassaan.

Kova paineensietokyky on urheilijan menestyksen ehto, ja pään pettämisestä väärässä paikassa voi nopeasti saada ikävän tahran. Huomionarvoista on kuitenkin henkisen lujuuden yksilöllisyys etenkin nuorilla urheilijoilla, eivätkä ajoittaiset paineisiin liittyvät ongelmat ole kovin harvinaisia edes NHL:ssä. Jopa liigan suurimmat tähdet ovat kertoneet hyödyntäneensä psykologin apua menestyspaineiden ja epäonnistumisten käsittelyssä. Vastaavaa apua kaipaa myös Puljujärvi.

Itseluottamusongelmien korjaamiseen vaaditaan myös onnistumisia, ja niitä Puljujärven on mahdollista saada nyt AHL:ssä. Komennus farmisarjaan voikin olla hänelle uusi mahdollisuus palauttaa ura oikeille raiteille. Nuorukaisella on edelleen potentiaalia vaikka mihin, mutta lahjakkuutta täytyy löytyä myös pääkopasta.