Moreenimedia kysyi Tampereen yliopiston opiskelijoilta, aikovatko he äänestää tulevissa seurakuntavaaleissa. Kyselyyn vastanneista 122 opiskelijasta noin neljännes suunnitteli käyttävänsä äänioikeuttaan vaaleissa.

Äänestysaikeiden perusteluista selvisi, että seurakunnan toiminnan vieraus on yksi syy sille, miksi vastaajat eivät aio äänestää. Vastaajat kertoivat äänestämispäätökseen vaikuttavan myös sen, että äänestämisestä ei koettu olevan mitään hyötyä. Monille oli epäselvää, mihin vaaleissa valitut henkilöt pääsevät vaikuttamaan. Vaikuttamisen myös koettiin kuuluvan ihmisille, joita seurakunnan asiat koskettavat.

Eräs vastaajista kertoi, että hänestä tuntuisi jopa väärältä äänestää seurakuntavaaleissa, koska hän on aikeissa erota kirkosta. Toinen taas kertoi jättävänsä äänestämättä siksi, ettei kokenut kirkolla olevan enää valtaa nyky-yhteiskunnassa.

Opiskelijat poliittisesti aktiivisempia

Viime vaaleissa 3,2 miljoonasta äänioikeutetusta suomalaisesta vain 15,5 prosenttia, eli noin puoli miljoonaa, antoi äänensä seurakuntavaaleissa.

Moreenimedian kyselyn perusteella yliopisto-opiskelijoiden äänestysprosentin voidaan arvioida nousevan korkeammaksi kuin koko äänioikeutetun väestön äänestysprosentti oli viime vaaleissa.

–  Ero voi johtua siitä, että yliopisto-opiskelijat ovat poliittisesti aktiivisempia kuin väestö keskimäärin. Moreenimedian kyselyyn vastanneet voivat myös olla keskitasoa kiinnostuneempia seurakuntavaaleista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

Vastauksissa usein mainittuja syitä äänioikeuden käytölle olivat halu vaikuttaa paikallisesti tärkeisiin asioihin sekä kirkon arvomaailmaan. Eräs vastaaja kertoi haluavansa olla mukana vaikuttamassa kirkon toimintaan häntä huolettavien ilmiöiden rantauduttua kirkkoon.

Myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Aapo Anttoora, 23, kokee äänestämisen tärkeäksi. Anttoora äänesti viime viikon keskiviikkona Kalevan Prisman ennakkoäänestyspaikalla.

– On tärkeää käyttää omaa äänioikeuttaan ja vaikuttaa seurakunnassa asioihin, jotka kokee tärkeäksi.

Anttoora on äänestänyt seurakuntavaaleissa aiemminkin, ja hän käyttää äänioikeuttaan myös muissa vaaleissa. Sopivan ehdokkaan löytäminen oli helppoa.

– Tein vaalikoneen ja valitsin ehdokkaan sitä kautta, koska tuttuja ei ollut ehdolla.

Kirkkoyhteys vaikuttaa äänestämiseen

Suomalaisista reilu 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, mutta seurakunnassa aktiivisesti toimivia on vain noin 10 prosenttia. Salmisen mukaan tämä heijastuu myös seurakuntavaalien alhaiseen äänestysprosenttiin.

16 vuotta täyttäneet ovat olleet äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa vuodesta 2010. Ensimmäisen kerran kun alle 18-vuotiaat pääsivät äänestysuurnille, alaikäisten äänestysprosentti oli liki 15 prosenttia. Seuraavissa vaaleissa vastaava lukema tippui yhdeksään.

– Kirkko tavoittaa hyvin rippikouluikäiset nuoret, mutta sen jälkeen seurakunta- ja kirkkoyhteydessä on notkahdus. Kirkko jää monelle etäiseksi ja se näkyy äänestämättömyytenä, sanoo Salminen.

Miksi kirkosta eroaminen on turhaa? Lue lisää kommentista.

Uskonnon asemasta yhteiskunnassa ja hengellisestä vallankäytöstä keskustellaan keskiviikkona 21.11. Tampereen pääkirjasto Metsossa klo 18.00 alkaen. Vieraina syksyn toisessa Metso Talkissa ovat näyttelijä Laura Malmivaara ja tietokirjailija ja teologi Aila Ruoho. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja myös yleisölle annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen. Metso Talk on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Tampereen pääkirjaston yhdessä järjestämä keskustelutilaisuusarja.