Marraskuinen aamu on musta ja märkä. Bussi on kuusi minuuttia myöhässä ja esseen palautus kolme. Lounassalaatin voimalla pitäisi selviytyä yhdestä luennosta ja puolikkaasta rasvankäryisestä työvuorosta.

Työssäkäyvän opiskelijan arkipäivät saattavat venyä huomattavankin pitkiksi. Tamperelaiset Ella Maisonlahti ja Lauri Jäämaa kertovat työnteon ja opiskelun yhteensovittamisen vaativan elämänhallintataitoja. Molemmat ovat 22-vuotiaita ja työskentelevät vakuutusfirmassa.

– Töissä käyminen ja opiskelu onnistuvat aikatauluttamalla. Välillä täytyy osata olla myös tekemättä mitään, Jäämaa toteaa.

Käytännössä aikatauluttaminen sujuu suunnittelemalla arkiviikkojen aikataulut etukäteen ja varmistamalla, että kalenteriin mahtuu myös tyhjiä päiviä.

– Täytyy suunnitella, että esimerkiksi sunnuntaina ei tee mitään. Vapaa-aikaa täytyy osata ottaa, sillä aina löytyy jotain tekemistä, Maisonlahti sanoo.

Työt turvaavat toimeentulon

Avoparin molemmat osapuolet opiskelevat kolmatta vuotta yliopistossa, Maisonlahti kauppatieteitä ja Jäämaa tuotantotaloutta. Parhaillaan kandidaatin tutkielmaansa työstävä Maisonlahti työskentelee maksimissaan 20 tuntia viikon aikana samoin kuin Jäämaa. Motivaattori työssäkäymiseen on perustoimeentulon turvaaminen ja asumismenojen jakautuminen tasaisesti kahden ihmisen taloudessa.

– Vaikka Kelan opintotuki putoaakin työssäkäymisen myötä, saa töistä silti enemmän rahaa kuin pelkistä tuista, Maisonlahti kertoo.

Tulonlähteikseen hän sekä Jäämaa mainitsevat opintotuen ja töistä saadun palkan lisäksi opintolainan.

– Emme käytä lainaa lainkaan arkipäiväisiin menoihin, vaan se on enemmänkin hätävara. On helpottavaa tietää, että jos ei jaksaisikaan tehdä töitä, lainan ja opintotuen avulla tulee toimeen, pariskunta toteaa.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoista 55 prosentilla oli työsuhde opintojensa ohessa. Työssäkäynti lisääntyi iän myötä: juuri täysi-ikäistyneistä opiskelijoista 23 prosenttia kävi töissä, kun taas vähintään 25-vuotiaiden osuus oli lähes kolminkertainen.

Töihin hakeutuminen oli tilastojen mukaan noususuhdanteessa edellisvuoteen verrattuna: vuonna 2016 työllisyys oli kasvanut prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Kahdeksan vuotta sitten työssäkäyvien yliopisto-opiskelijoiden osuus oli yli 61 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes kuuden prosentin pudotusta vuoteen 2016 mennessä.

Harrastuksista virtaa hektiseen arkeen

Suhtautuminen kiireisiin päiviin kysyy kovaa luonnetta ja tahtoa. Vapaa-aikaa illoista ja viikonlopuista syövä työ voi polttaa nopeasti loppuun ahkeran opiskelijan, mutta täyden kalenterin aiheuttamiin paineisiin suhtautuminen on ihmiskohtaista.

– Jaksaminen on pitkälti perusluonteesta kiinni. Olemme molemmat aktiivisia, joten kiireisen arjen pyörittäminen tulee luonnostaan, Maisonlahti kertoo Jäämaan myötäillessä.

Kun vapaa-aika on kortilla opiskelun ja työnteon täyttämien iltojen vuoksi, voivat harrastukset jäädä taka-alalle. Hektisenkin arjen keskellä tulisi löytää aikaa tehdä itselleen mielekkäitä asioita, jotka auttavat unohtamaan tentit ja työvuorolistat.

– Urheilen 5–6 päivänä viikossa ja näen ystäviäni saman verran kuin muutkin opiskelukaverini. Aikaa ei oikeastaan jää kotona makaamiseen, mutta sitä en juuri kaipaakaan, Maisonlahti selventää.