Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ylilääkäri Päivi Metsäniemen mukaan useimmiten ehkäisyn pettäminen johtuu käyttöön liittyvästä inhimillisestä virheestä.
– Kenelle tahansa voi käydä kerran vahinko, hän toteaa.
Vuonna 2017 tehtiin vähiten abortteja lähes 50 vuoteen. Erityisesti alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on viime vuosina laskenut. Näin kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 tilastot.
Metsäniemi kertoo, että nuorille tehtävien aborttien väheneminen on seurausta systemaattisesta ja onnistuneesta työstä, jonka avulla on pyritty löytämään jokaiselle oikeanlainen ehkäisykeino.
– Ylipäätään kaikki ehkäisyyn liittyvä asiointi on helpottunut, Metsäniemi sanoo.
Tätä kehitystä voidaan Metsäniemen mukaan ylläpitää sillä, että kunnat tarjoaisivat nuorille maksuttoman ehkäisyn. Vaikka ilmaista ehkäisyä suosittelevat myös THL ja Väestöliitto, suurin osa Suomen kunnista ei Väestöliiton mukaan noudata suositusta.
Ehkäisystä huolehtiminen jää usein naisen vastuulle
Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisen seuraukset ilmenevät jo pääkaupunkiseudulla siten, että Helsingissä näkyy vähemmän aborttilähetettä tarvitsevia nuoria kuin Espoossa. Metsäniemi kertoo, että Helsingissä ilmaista ehkäisyä tarjotaan Espoota helpommin.
Abortti eli raskaudenkeskeytys
- Abortiksi kutsutaan ihmisen toimin käynnistettyä raskauden päättymistä, joka ei ole synnytys. Toimenpiteen seurauksena yksi tai useampi sikiö kuolee.
- Vuonna 2017 Suomessa tehtiin noin 9 360 aborttia, joista lähes 90 prosenttia tehtiin lääkkeellisesti. Vielä 1970-luvulla abortteja tehtiin keskimäärin 22 000 vuodessa.
- Suurin osa eli 92,5 prosenttia vuoden 2017 aborteista tehtiin sosiaalisin syin.
- Lähteet: kaypahoito.fi, THL:n vuoden 2017 raskaudenkeskeytystilasto
Metsäniemen mukaan ehkäisyn maksullisuus saattaa olla joillekin nuorille kynnyskysymys, jonka vuoksi heillä ei ole mahdollisuutta käyttää ehkäisyä. Ilmaisen ehkäisyn yläikäraja vaihtelee kunnittain, mutta Metsäniemi pitää 25 ikävuotta sopivana rajana.
– Usein yli 25-vuotiailla on jo säännöllisemmät tulot ja parisuhteet, hän perustelee.
Maksuton ehkäisy on Metsäniemen mukaan tärkeä tasa-arvon asia, sillä useimmiten ehkäisystä huolehtiminen jää vain naisen vastuulle. Metsäniemi toteaa, ettei ole olemassa keinoa, jolla miehet voitaisiin velvoittaa maksamaan osansa.
Abortista ei uskalleta puhua
Vaikka yhteiskunnallinen ilmapiiri on vuosien aikana muuttunut avoimemmaksi, aborteista puhuminen on yhä harvinaista.
– Yleinen asenne on muuttunut sallivammaksi, mutta henkilökohtainen jakaminen edelleen puuttuu, Metsäniemi kertoo.
Hyvin ongelmalliseksi Metsäniemi kokee sen, ettei aborteista usein uskalleta puhua avoimesti edes lääkärin vastaanotolla. Hän kertoo kohdanneensa suurta selittelyntarvetta keskustellessaan abortin tehneiden naisten kanssa. Metsäniemi painottaakin, että lääkärin kanssa asiasta pitäisi pystyä puhumaan ilman jännitystä.
Metsäniemen mukaan on erityisen tärkeää, ettei naisen tarvitse abortin jälkeen murehtia yhteiskunnan suhtautumista. Hän nostaa esille sen, miten aiemmin masennukseen liittyi samankaltainen leima.
– Nykyisin masennuksesta voidaan puhua avoimemmin kuin muutama vuosi sitten, Metsäniemi havainnollistaa.