Koulukiusaamisen jälkihoitoon kehitetty menetelmä kilpailee Talentian Hyvä käytäntö -finaalissa. Talentian Hyvä käytäntö -palkinnon tavoitteena on tehdä sosiaalialan työtä näkyväksi. Finaaliin haki 38 ehdokasta, joista viisi valittiin loppukilpailuun.

Koulukiusaamista kokeneille tarkoitettua palvelua ei ole käytössä muualla Suomessa. Hoito-ohjelmaa laajennettiin neljä kuukautta sitten myös yläkouluikäisten käyttöön. Tampereen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja kertoo, että tamperelaiset eivät vielä oikein tiedä hoito-ohjelman olemassaolosta.

– Harppaus siihen, että tullaan ongelman kanssa esille, on vielä tulematta. Toivon, että hoitoon lähdetään ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi.

Menetelmää kutsutaan hoidolliseksi ryhmäinterventioksi. Hoito-ohjelmassa on viisi kokoontumiskertaa, joista jokaisessa on eri teema. Kokoontumiset järjestetään ryhmissä, joissa on maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Mielenterveystyön ammattilaiset toimivat ryhmien ohjaajina.

Koulukiusaaminen on tyypillisintä perusasteella. Pihlaja kertoo, että kiusaamiskokemuksen seuraukset näkyvät usein vasta myöhemmällä iällä. Tyypillinen potilas on ahdistus- ja masennusoireista kärsivät alle 30-vuotias. Hoito-ohjelmaan hakeutuvilla on usein takanaan itsemurhayrityksiä.

– Ongelmat realisoituvat yleensä vasta monen vuoden jälkeen. Yhtäkkiä huomaakin, ettei pärjää työssä tai opinnoissa.