Jos jokin ei toimi halutulla tavalla, Topi Tjukanov, 30, ei tuskastu, vaan jättää kokeilun kesken. Ei ole pakko yrittää, jos tekeminen takkuaa. Tjukanov muuttaa datamassoja värikkäiksi kartta-animaatioiksi ennen kaikkea omaksi huvikseen.

Oikeasti Tjukanov on virkamies: projektiasiantuntija ympäristöministeriössä. Kiinnostavien tietomassojen etsiminen, niiden pyörittely ja visualisointi ovat hänelle harrastus, vaikkakin hieman erikoinen sellainen.

– Olin keväällä avoimeen dataan liittyvässä konferenssissa Pariisissa, jossa muut osallistujat ihmettelivät harrastustani, vaikka olivat itsekin todella kiinnostuneita datan hyödyntämisestä.

Harrastus alkoi opiskeluvuosina. Helsingin yliopistossa maantiedettä opiskellut Tjukanov kertoo olleensa jo lapsena karttanörtti.

– Karttojen tekeminen yliopistossa oli mielestäni todella hauskaa, ja kun mukaan tuli teknisempi puoli, siitä tuli megahauskaa.

Tjukanov pitää karttaa aina lähtökohtana visualisoinneilleen, sillä se on maantieteilijälle luontainen alusta. Hän on kuitenkin kiinnostunut tutkimaan, mitä ympärillä on. Miten esimerkiksi infografiikan, kartan ja animaation yhdistäminen onnistuu?

Ideoiden varastelu kuuluu asiaan

Yhden illan aikana Tjukanov saattaa tehdä useita pieniä karttavisualisointeja, esimerkiksi paikannimien perusteella. Kerran hän selvitti Suomessa olevat paikannimet, joissa oli sana ”paska” ja sijoitti nämä paikat Suomen kartan muotoon. Tällaisen kartan tekemiseen kuluu noin viisi minuuttia. Toisinaan hän käyttää jopa viikkoja visualisoinnin tekemiseen, kuten selvittäessään Belgian syrjäisintä pistettä.

Tjukanov kertoo saavansa ideoita kahdella tavalla. Joko hän törmää mielenkiintoiseen data-aineistoon tai sitten hänellä on valmis idea, jonka taustalle täytyy etsiä aineistoa.

– Olen tilannut uutiskirjeen, jossa ilmoitetaan auenneista datoista. Sinne tuli juuri tieto todella tarkasta datasta, joka kertoo missä maailman eri eläimet sijaitsevat. Siitä voisi varmasti tehdä jotain hauskaa.

Tjukanovilla on tietyt suosikkivälineet, joita hän käyttää. Tärkein on paikkatietoon perustuva Qgis. Erilaisia ohjelmistoja on roppakaupalla ja aluksi Tjukanov tunsi ahdistusta siitä, mitä hänen kannattaisi opetella käyttämään. Työkalut ja teknologiat kehittyvät jatkuvasti, eikä koskaan voi olla tyytyväinen siihen, mitä jo osaa.

– Siistejä ideoita voi kopioida myös muilta. Sillä tavalla internet toimii. Jos vaikka itse kehitän jonkin oikeasti uniikin jutun, niin muut saavat vapaasti jalostaa sitä eteenpäin.

Valmiit visualisoinnit Tjukanov esittelee nettisivujensa lisäksi Twitterissä ja Redditissä. Kaikista hauskinta ja mielenkiintoisinta on, jos joku ärsyyntyy hänen tekemistään visualisoinneista. Ja aina joku ärsyyntyy.

Kuka tahansa voi leikkiä datalla

Tjukanovin mukaan Suomessa on kohtuullisen helppoa saada dataa käyttöönsä. Sitä voisi kuitenkin olla enemmän tarjolla, vaikka kehitys onkin ollut hyvää. Tietomassojen avaaminen on hänen mielestään avoimen yhteiskunnan edistämistä.

Tjukanov ärsyyntyy kaikesta dataan, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvästä metelistä. Kyse ei ole mistään mystisestä vaan oikeastaan aika yksinkertaisista asioista. Esimerkiksi hän nostaa ajatuksen datasta uutena öljynä. Tietoröykkiöiden jalostaminen on rinnastettavissa öljyyn, mutta kyseinen älynväläys on Tjukanovin mielestä kokenut inflaation.

– Minua puistattaa intoilu siitä, että tekoäly tulisi ja pelastaisi kaiken. Pyrin päivätyössäni murskaamaan tällaista hypeä.

Tjukanov näkee avoimen datan hyödyntämisessä mahdollisuuksia myös journalismille ja kokee olevansa itsekin kytköksissä datajournalismiin.

– On todella kiinnostavaa, jos massasta löytää jotain odottamatonta ja poikkeavaa. Se voi olla uutisen arvoinen juttu.

Tällä hetkellä Tjukanov ei ole aikeissa ryhtyä kokopäiväiseksi datavelhoksi, eikä edes halua yhdistää harrastusta päivätyöhönsä. Harrastus on kuitenkin tarjonnut hänelle ammatillisiakin hyötyjä ja yhteistöitä esimerkiksi Ylen ja Helsingin Sanomien kanssa.

Tjukanov ei ole itse koskaan maksanut datamassoista tai käyttämistään ohjelmistoista ja onkin sitä mieltä, että kuka tahansa voisi opetella tekemään samanlaisia visualisointeja. Aloittelijan ei pidä pelästyä Exceliä.