Tutkinto parikymppisenä, sen jälkeen töihin ja asuntokaupoille. Tämän jälkeen onkin jo aika perustaa perhe. Tällaista kaavaa suomalaiset ovat noudattaneet toinen toisensa perään.

Turkulainen Ilari Leino, 25, ei koe perinteistä elämäntyyliä itselleen sopivaksi. Hän haluaa mieluummin kartoittaa vaihtoehtoja tavallisten kaavojen ulkopuolelta.

Yksi Leinon vaihtoehtoisen elämäntyylin projekteista alkoi pari kesää sitten. Silloin hän remontoi vanhasta pakettiautosta itselleen kodin. Leinon äiti ompeli ikkunoihin verhot, ja auto sisustettiin kodikkaaksi. Seikkailupakulla Leino on reissannut ympäri Suomea ja Pohjoismaita. Hän kertoo auton olevan hänen liikkuva tukikohtansa. Majoitus on aina saatavilla, kun haluaa vaihtaa maisemaa.

– Olen todella huono asumaan vain yhdessä paikassa. Punaisena lankana tässä elämäntyylissä on mystinen vapauden jahtaaminen ja sitoutumattomuus, Leino kertoo.

Aikuistumiseen on monta tietä

Kysyimme, haaveilevatko Tampereen korkeakouluopiskelijat perinteisinä pidetyistä elämän osa-alueista, kuten omistusasunnosta ja perheestä.
Noin 62 prosenttia vastanneista haaveilee edelleen ainakin joistain perinteisistä osa-alueista, mutta yli 37 prosenttia ei koe kaipaavansa niitä. Moreenimedian tekemään kyselyyn vastasi 131 opiskelijaa.

Sosiologian yliopisto-opettaja Minna Yli-Lahti Jyväskylän yliopistosta toteaa, että nuoret aikuiset arvostavat yhä melko perinteisiä asioita. Moni valitsee myös toisin. Nuorten yksilöllistyminen on suurempaa kuin ennen, eivätkä ennen normeina pidetyt etapit enää määritä jokaisen elämää.

– Nykyään elämäntapahtumat, kuten perheellistyminen, sijoittuvat laajemmalle aikajanalle elämässä. Aikuistumiseen on monta erilaista tietä.

Myös Ilari Leino kertoo, että hän ei halua vain sokeasti seurata kankeita kaavoja. Hän haluaa silti pystyä suunnittelemaan elämää pitkällä tähtäimellä. Leino kokee, että nykyään ihmiset pohtivat enemmän vaihtoehtoja laatikon ulkopuolelta.

– Toivoisin, että yhä useampi lähtisi miettimään myös muita vaihtoehtoja perinteisen elämäntyylin seuraamisen sijaan, Leino kertoo.

Muottiin jämähtäminen arveluttaa

Osa Moreenimedian kyselyyn vastanneista uskoo, että on monenlaisia tapoja olla onnellinen. Esiin nousee halu rikkoa normeja ja olla taipumatta tavallisuuteen. Kaavoihin kangistuminen saatetaan nähdä tylsistyttävänä vaihtoehtona.

“Sellainen kotiäitielämä kuulostaa omaan korvaan hirveän tylsältä. Maailmalla on paljon enemmän annettavaa kuin pelkkää konttorissa istumista.” 

“Samoihin muutamaan asiaan jämähtäminen tuntuisi elämän tuhlaamiselta ja mahdollisuuksien käyttämättä jättämiseltä. Maailmassa on niin paljon mielenkiintoista, että haluan mieluummin pitää mahdollisuudet avoinna kuin lukita elämän tiettyyn muottiin. Muottiin jämähtämisen aika tulee sitten myöhemmin, jos on tullakseen.” 

Yhteiskunnan tilanne vaikuttaa nuorten ajatuksiin. Ilmastonmuutos ja poliittiset kriisit ovat saaneet osan vastanneista pohtimaan, haluavatko he edes lapsia tähän maailmaan.

Kuitenkin suuri osa näki turvallisena ja varmana suunnitelmana tavallisten arvojen noudattamisen. Perheessä nähdyt mallit ovat luoneet hyvän kuvan tavallisuudesta. Nuorena on aikaa matkustaa ja kokeilla rajojaan, mutta sen jälkeen voi asettua nauttimaan vakaasta elämästä.

Tutkijatohtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta ja Minna Yli-Lahti molemmat kyseenalaistavat pelkän iän merkityksen elämänmalleihin. Perhetausta sekä tulo- ja koulutustaso muokkaavat, millaiseen suuntaan elämä kulkee. On myös entistä hankalampaa määritellä, missä aikuisuuden raja menee.

Ilari Leino kertoo, että hän on aina jossain määrin kokenut perinteet tarpeettomiksi. Hänelle elämä on projekti, joka koostuu pienemmistä projekteista. Leinon mukaan kokemukset tekevät ihmisen onnelliseksi.

– Haluan, että elämäntyylini tulee aina mahdollistamaan suuret tunteet ja kokemukset, Leino kertoo.

Työntekoa arvostetaan edelleen

Satu Ojala on tutkinut työelämää ja toteaa Yli-Lahden tavoin, että nuoret arvostavat edelleen vahvasti työntekoa. Yhteiskunnan ja nuorten vaurastumisen ansiosta kuitenkin muiden elämänalueiden merkitys korostuu jatkuvasti.

Kyselyssä selvisi, etteivät kaikki haaveile koko paketista. Osa haluaa opintojaan vastaavan työn, mutta ei halua olla vuosia kiinni asuntolainassa eikä suunnittele perhettä. Tärkeää on, että voi koska vain lähteä tekemään mitä sillä hetkellä huvittaa. Työelämä koetaan tärkeäksi, sillä varallisuus mahdollistaa vapauden harrastaa ja matkustaa.

“Minusta pitkäaikainen työpaikka ei ole itsessään tavoiteltava asia tai tae menestyksestä, toisin kuin omien 70-vuotiaiden vanhempieni mielestä. Monipuolinen työkokemus eri aloilta kasvattaa persoonaa ja avaa erilaisia näkökulmia.”

Ilari Leino kertoo, että hän haluaa löytää vaihtoehtoja perinteiseen 40 tunnin työviikkoon samassa työpaikassa. Hän etsii itselleen työpaikat tilanteen mukaan. Leinolle työpaikkaan sitoutuminen ei ole ongelma, mutta vaihtamisen mahdollisuus on aina oltava.

Erityisesti Leino kokee tarvitsevansa rahallista vakautta. Hän mainitsee pitkäaikaiseksi projektikseen taloudellisen vapauden saavuttamisen.

– Pinnalla on tällä hetkellä se, missä määrin haluan tasapainottaa pakuelämän ja vapauden sekä työelämän ja talouspuolen, Leino kertoo.

Yhteiskunnan odotuksia kumotaan

Ilari Leinolla haave vapaudesta ja sitoutumattomuudesta heräsi jo lukioaikana. Lukion jälkeen oli mietittävä, mitä haluaa elämällään tehdä. Leino ei ole jatkokouluttautunut lukion jälkeen, mutta nyt jatko-opiskelu on ollut suunnitelmissa.

– Lukion jälkeen en tiennyt mitä haluan elämältäni, joten en halunnut siinä tilanteessa sitoutua tiettyyn opiskelupaikkaan ja uraan, Leino kertoo.

Minna Yli-Lahden mukaan nuoret kohtaavat yhteiskunnan paineita aikuistumisen kynnyksellä. Vanhat mallit elävät sitkeästi ja moni odottaa, että niitä noudatetaan. Nuoret aikuiset kokevat, että heiltä odotetaan itsestään selvästi opiskelua, työhön siirtymistä ja perheellistymistä.

Leino ei kuitenkaan koe erityistä painetta muuttaa elämäntyyliään. Lähipiiri sekä tuntemattomat ovat lähes aina reagoineet positiivisesti hänen elämänvalintoihinsa. Harvemmin hän saa kummaksuvia katseita ihmisiltä. Pikemminkin Leino kokee, että ihmiset suhtautuvat terveellä mielenkiinnolla hänen valitsemaansa elämäntyyliin.

Leinon mukaan uuden elämäntyylin ei tarvitse olla hyppy tuntemattomaan. Normeista ei tarvitse irtautua kokonaan vaan uusia kaavoja voi lähteä testailemaan ensin pienimuotoisesti.

–  Tuskin kukaan kuolinvuoteellaan haaveilee siitä, että olisi käynyt enemmän töissä ja omistanut enemmän materiaa.