Suomalaiset elävät terveinä keskimäärin 58 vuotta. Norjalaisilla luku on kymmenen vuotta korkeampi, ja ruotsalaisilla terveitä elinvuosia on keskimäärin 73, siis 15 vuotta enemmän kuin suomalaisilla. Tiedot selviävät Eurostatin terveitä elinvuosia mittaavasta tilastosta.
Pohjoismaalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta, mutta erot terveiksi koettujen elinvuosien välillä ovat huimia.
Ero tilastoissa vaikuttaa ensinäkemältä kummalliselta. Sekä Suomi, Ruotsi että Norja ovat toimivia hyvinvointivaltioita, joissa terveydenhuolto toimii, koulutus on hyvää ja ihmiset onnellisia. Miksi ruotsalaiset ja norjalaiset ovat silti niin paljon terveempiä kuin me?
Aletta, Suomi
THL:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisyksikön päällikön Anne Lounamaan mukaan suomalaisen stereotypian kulmakivet, alkoholinkäyttö ja tapaturmat, saattavat osaltaan selittää tilastoa. Vaikka nuoriso raitistuu, alkoholin haitat suomalaisessa yhteiskunnassa ovat edelleen huomattavia.
Näiden lisäksi kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, muistisairaudet sekä syöpä uhkaavat useimmiten suomalaisten terveyttä.
Nora, Norja
Yksittäisten tekijöiden lisäksi koko ympäröivällä yhteiskunnalla on Lounamaan mukaan merkitystä koettuun terveyteen. Asuin- ja elinympäristö sekä toimeentulo vaikuttavat kaikki osaltaan ihmisen hyvinvointiin.
Bruttokansantuotteen perusteella Ruotsi ja Norja ovatkin valtioina rikkaampia kuin Suomi. Tällä rahalla ne pitävät kansalaisensa terveinä.
– Terveyshän korreloi aina talouden kanssa. Varsinkin kun puhutaan tämän hetken ikäihmisistä, niin se kantaväestö Ruotsissa on ollut paljon vauraampaa kuin Suomessa, Lounamaa toteaa.
Nora, Norja
Ainakin nuorten keskuudessa syyt terveyteen saattavat kuitenkin löytyä muualtakin kuin vain valtion rahakirstusta. Aletta, Lydia ja Nora kokevat, että heidän kotimaissaan ihmiset kokevat painetta elää terveellisesti.
Lydia, Ruotsi
Paine elää terveenä saattaa kuitenkin kääntyä myös itseään vastaan. Lounamaan mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimmista alle työikäisten terveyttä uhkaavista asioista Suomessa. Tilanne Norjassa ja Ruotsissa noudattelee samaa kaavaa.
Mielenterveyden häiriöt saattavatkin osaltaan selittää eroa terveiksi koetuissa elinvuosissa. Suomessa kroonista masennusta sairastaa 11 prosenttia väestöstä. Ruotsissa vastaava luku on kymmenen ja Norjassa seitsemän.
Aletta, Suomi
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan masennus on yksi johtavista nuorten terveyttä ja toimintakykyä häiritsevistä syistä. Hoitamattomina se ja muut mielenterveyden ongelmat jatkuvat usein aikuisuuteen asti, verottaen sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.
Lydia, Ruotsi
Suunta on huolestuttava. Kerrankin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kisailevat kilpailussa, jota kukaan ei halua voittaa.
Lähteet: Eurostat, WHO, THL