Pikamuoti on kaikkien huulilla. Muotiteollisuuteen perehtyvässä britannialaisessa tutkimuksessa pikamuoti määritellään vaateteollisuudeksi, jolle on ominaista hetkelliset trendit, tiuhaan vaihtuvat mallistot sekä edulliset hinnat. Näiden ominaisuuksien takana on usein kuitenkin epäekologinen valmistusprosessi.
Vastaiskuna pikamuodille helsinkiläinen vaatesuunnittelija Heini Lambert, 37, valmistaa mallistonsa vaatteet itse. Vaatemerkki Otuksen tuotteet valmistetaan Suomessa. Ekologisuus oli Lambertille perusedellytys jo Otuksen alkumetreistä lähtien.
– En pystyisi seisomaan tuotteideni takana, jos ne sotisivat arvojani vastaan. Ekologisuus on minulle tärkeää myös muussa arjessani.
Myös Halla Halla -vaatemerkin takana olevat Salla Valkonen, 27, ja Hanna Chalvet, 29, kertovat yhteisten arvojen ajaneen naiset ekomuodin pariin. Suunnittelijakaksikkoa yhdisti intohimo muotiin ja surffaukseen.
– Surffausreissuilla paratiisirantojen muoviroskaongelmat tulivat konkreettisiksi. Se herätti meissä halun vaikuttaa tilanteeseen, Valkonen kertoo.
Hamppua Romaniasta ja bikineitä kalastusverkoista
Ekologista muotia on monenlaista, eikä siihen löydy vain yhtä reseptiä. Otuksen vaatteet tehdään kemikaalittomista luonnonkuiduista, jotka tuodaan Suomeen Romaniasta ja Etelä-Afrikasta. Merinovilla ja luomupuuvilla kudotaan kankaaksi Suomessa. Hamppu puolestaan tulee Lambertille valmiina kankaana. Vaatteet hän ompelee lähes poikkeuksetta itse.
Halla Hallan uimapuvut puolestaan valmistetaan Balin saarella siten, että toinen omistajista on aina paikan päällä. Materiaalit vaatteisiin kerätään vesistöjen muovijätteistä vapaaehtoisten sukeltajien toimesta.
Heini Lambert ja Salla Valkonen ovat samaa mieltä siitä, että ekologisen vaatteen materiaali on aina luonnonmukaista tai kierrätettyä. Vaate on valmistettu ympäristöystävällisesti ja kunnioittaen kaikkea elävää. Materiaalin tulee kestää kulutusta, mutta käyttöajan loppuessa se täytyy voida myös kierrättää.
Erilaisista tuotantoprosesseista huolimatta vaatemerkeillä on muutakin yhteistä kuin ekologiset arvot. Pikamuotiin verrattaessa ensimmäisenä nousevat esiin Halla Hallan ja Otuksen suppeat mallistot ja pienet varastot.
– Vaatetta valmistetaan maltillisesti ja ylimääräistä jätettä pyritään välttämään, kertoo Valkonen.
Teollisuus vastaan ekologisuus
Muotiteollisuus perustuu kuluttamiseen. Trendit luovat kuvitelman jonkin tarpeesta. Vanhasta sesongista tuttu raitatakki ei enää vastaa kuluttajan toiveisiin, kun seuraavana päivänä kaivataankin jo ruutua.
Lambert kertoo turhan kuluttamisen olevan valitettava osa muotiteollisuutta. Juuri vietetyn valtakunnallisen alennuspäivän Black Fridayn aikaan Lambert otti kantaa kulutushysteriaan julkaisemalla Otuksen sivuille muistutuksen Älä osta mitään -päivästä.
– Olen selkeästi vähän huono tekemään bisnestä, Lambert nauraa.
Valkonen iloitsee pienistäkin askeleista, vaikka sitten kierrätysmuovimekoista Linnanjuhlissa. Hän toivoo, että ekologisuus olisi vaatetuotannossa uusi normi. Hän uskoo myös, että uutisointi ilmasto-ongelmista saa kuluttajat toimimaan vastuullisemmin. Mitä tulee yritysten vastuullisuuteen, Valkonen toivoisi yhteiskunnalta korkeampia vaatimuksia.
Myös Lambert kokee, että ekovaatteiden näkyminen Linnan juhlien kaltaisissa kansanjuhlissa on tärkeää ja saa ihmiset ajattelemaan. Hän ei silti usko, että muotiteollisuus voisi koskaan olla täysin ekologinen.
– Ihmiset ovat kuitenkin turhamaisia ja ostavat tuotteita huvikseen. Tässäkin tilanteessa on toki parempi, että tuote on vastuullisesti tehty. Silti turha tavara ei koskaan ole ekologista.