Viimeisin ja kenties yksinkertaisin tapa murtaa verkkolehtien maksumuureja on pyytää tilaajilta Facebook-ryhmissä kuvankaappauksia mielenkiintoisista artikkeleista. Vaikka vain kaksi prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoo jakaneensa kuvankaappauksia, ne ovat levinneet valtavalle yleisölle. Jopa 98 prosenttia vastaajista on nähnyt niitä Facebookissa.

Moreenimedia toteutti kyselyn kuvankaappausten jakamisesta yli 80 000 ihmisen Naistenhuone (Sensuroimaton) -Facebook-ryhmässä. Siihen vastasi 2055 eri-ikäistä naista ympäri Suomen.

Tekijänoikeuslaki kieltää kuvankaappausten jakamisen Facebookissa, sillä se on teoksen saattamista yleisön saataville, kertoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

– Moni ei ymmärrä, etteivät oma Facebook-seinä tai suuret ryhmät ole millään tavalla yksityisiä. Lehtijutuista saa ottaa kuvia vain yksityiseen käyttöön ja jakaa esimerkiksi niitä pyytävälle kaverille, Nikula kertoo.

Lehdet katsovat toimintaa läpi sormien

Käytännössä lehdet eivät tällä hetkellä puutu yksittäisten ihmisten toimintaan millään tavalla. Laittomat kuvankaappaukset poistuvat Facebookista yleensä vain muiden käyttäjien ilmiantojen avulla.

Muun muassa Länsi-Savoa, Etelä-Saimaata ja Kouvolan Sanomia julkaisevan Kaakon Viestintä Oy:n sisältöjohtaja Pekka Lakka ei näe kuvankaappausten jakamista ongelmalliseksi. Lakka kertoo, että he valvovat tekijänoikeuksiaan mutta eivät ole koskaan puuttuneet yksittäistapauksiin.

Keskisuomalaisessakaan ei kuvankaappausten jakamisesta olla huolissaan, kertoo päätoimittaja Pekka Mervola.

– Yksittäisiä, henkilöä itseään jollain tavalla koskevia juttuja saa jakaa, mutta järjestäytynyttä tai taloudellisesti hyödyttävää toimintaa ei hyväksytä, Mervola toteaa.

Laittomien kuvankaappausten jakamiseen olisi periaatteessa helppo puuttua, sillä Facebookissa käyttäjät esiintyvät yleensä omilla nimillään ja kasvoillaan.

Journalistiliiton Sanna Nikula kertoo, että ilman lupaa toisen teosta jakava henkilö on velvoitettu maksamaan tekijälle hyvityksen, joka on samansuuruinen kuin sen lisenssiarvo.

– Artikkelin pituudesta riippuen sen arvo saattaa olla jopa useita satoja euroja. Tämä voi olla yksittäiselle ihmiselle melkoinen hinta muutamasta jaetusta kuvankaappauksesta.

Valmisteilla olevan EU:n tekijänoikeusuudistuksen myötä ilmiö saattaa kadota. Uudistukseen on suunniteltu esimerkiksi Facebookin ja Googlen kaltaisten alustojen suodattamisvelvollisuutta, jolloin niiden tulisi tarkastaa materiaalit jo julkaisuvaiheessa.

Tekijänoikeuslaki ei ole kaikille tuttu

Viisi prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoo pyytäneensä kuvankaappauksia Facebook-ryhmässä. He perustelevat toimintaansa sillä, että jutun aihe oli erityisen mielenkiintoinen. Yksi viidesosa kaikista kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan tiennyt, että tekijänoikeuslaki kieltää kuvankaappausten jakamisen suurelle yleisölle.

Sanna Nikulaa tulos ei yllätä. Hän kertoo, että eri lehdet ovat yrittäneet lisätä tietoa tekijänoikeuslaista omissa artikkeleissaan. Nykyään myös tekijänoikeusjärjestö Kopiosto valistaa lapsia ja nuoria tekijänoikeuksista ja niiden rikkomisesta maksuttomalla Kopiraittilan koulu -hankkeellaan.

Valistuksesta huolimatta laittomia kuvankaappauksia jaetaan edelleen.

– Vaikka ei tunne lakia, se ei vapauta vastuusta, Nikula muistuttaa.

Miten kuvankaappausten jakaminen saadaan loppumaan? Lue Moreenimedian pääkirjoitus täältä.