Kyselytutkimukseen vastasi yli tuhat täysi-ikäistä suomalaista, joista 21 prosenttia oli joutunut tietojenkalastelun kohteeksi. Vastaajilta oli yritetty huijata muun muassa pankki- ja korttitietoja. Yleensä kalastelu tapahtuu sähköpostiviesteillä tai puhelimitse.

Tutkimuksen mukaan monet suomalaiset ovat kuitenkin hyvin tietoisia kalasteluyrityksistä ja osaavat reagoida niihin oikein. Nordean tiedottajan Marko Mettenrannan mukaan pankki, muu palveluntarjoaja tai viranomainen ei koskaan kysy asiakkaiden pankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja.

– Tietojenkalastelua vastaan voi suojautua myös käyttämällä moderneja palveluita. Esimerkiksi pankkitunnusten siirtyminen paperisesta versiosta mobiiliin on tehnyt tunnusten väärinkäytöstä käytännössä erittäin vaikeaa.

Mettenranta kertoo, että Nordea järjestää esimerkiksi digiopastilaisuuksia kertoakseen asiakkailleen tietojenkalastelusta ja siltä suojautumisesta.

– Muistutamme asiakkaitamme tietojenkalastelusta eri tavoin, esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, asiakastapaamisissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.