Esperi Care joutui viime viikolla uutisoinnin keskipisteeksi, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti väliaikaisesti Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan. Mediamyllytyksen seurauksena Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutui tehtävästään.

Ylen selvityksen mukaan, toinen Suomessa toimiva hoivayhtiö Attendo on suhtautunut leväperäisesti toimintansa laatuun. Epäilyä kuolemantuottamuksesta ei sentään ole, toisin kuin Esperi Carella. Skandaalista huolimatta Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen ei aio erota tehtävästään

Korkeassa asemassa olevien henkilöiden laiminlyönneistä ja kyseenalaisista kommenteista joutuu lukemaan nykyään usein. Reagoinnit kohuihin ei kuitenkaan näytä noudattavan minkäänlaista loogista kaavaa. Alkuvuonna suurta närää aiheutti Sysmän rehtorin vähättelevät kommentit kiusaamisesta. Tapauksesta uskomattoman teki sen, että vielä #metoon jälkeisenä aikana, korkeassa asemassa oleva henkilö antoi kommenttinsa toimittajalle.

Vielä uskomattomampaa on se, ettei rehtori menettänyt virkaansa. Reilun 300 kilometrin päässä Sysmästä, Kärsämäellä peruskoulun rehtori sai syksyllä potkut verrattuaan seksuaalista häirintää kouluruokaan.

Kriisiviestinnästä kirjoittaneen tietokirjailijan Katleena Kortesuon mukaan julkinen irtisanoutuminen tapahtuu yleensä ”kulminaatiopisteessä”. Tapahtuu jokin selkeä virhe, jonka nojalla henkilö irtisanotaan tai hän irtisanoutuu. Se, onko irtisanoutumispäätöksen takana organisaatio vai henkilö itse, riippuu usein siitä, kummalla on enemmän menetettävää. Oma-aloitteinen irtisanoutuminen voi olla tapa kantaa vastuu ja pelastaa omat kasvot. Myös henkilökemiat vaikuttavat päätöksiin. Jos organisaation sisällä työntekijän ei ole katsottu sopivan tehtäväänsä riittävän hyvin, heilahtaa jakkara herkemmin.

Sosiaalisen median valtaamassa ajassa kohut syntyvät nopeasti ja reaktiot niihin saattavat tuntua yliampuvilta. Starbucks sai viime keväänä päälleen raivoryöpyn, kun Philadelphiassa toimivan kahvilan työntekijöitä syytettiin syrjinnästä. Yritys vastasi kohuun sulkemalla 8000 kahvilaa väliaikaisesti, jotta työntekijät voisivat osallistua syrjintää kitkevään koulutukseen.

Maineriskejä tutkineen vakuutustieteen lehtorin Aarno Ahteensivun mielestä somen myötä yritysten kynnys reagoida voimakkaasti on madaltunut. Vaikka kohut unohtuvat nopeasti, on reagointi varmin tapa päästä niistä eroon. Vastaamalla voimakkaasti pyritään luomaan jämäkkä ja vastuullinen kuva yrityksestä.

Onko Esperi Caren ratkaisun takana vain pyrkimys näyttää jämäkältä? Laiminlyönnit ja kyseenalainen toiminta ovat jatkuneet pidempään, useista aluehallintoviraston huomautuksista huolimatta. Käyttääkö yritys toimitusjohtajan irtisanoutumista vapaudu vankilasta —korttina? Katseet ohjataan muualle ja vanhusten hoitamisen sijaan jatketaan keskittymistä tuloksen kasvattamiseen.

Julkisista kivityksistä on siirrytty länsimaiseen oikeusjärjestelmään ja hyvä niin. Korkeassa asemassa olevat yritykset ja henkilöt kuitenkin häikäilemättä käyttävät hyväkseen hyvinvointivaltioon rakennettua hidastempoisuutta. Yritysmaailman isot kihot tunnistavat kohujen aiheuttamat riskit ja siksi reagoivat voimakkaasti myrskyihin, vaikka ne olisivat vain vesilasissa. Pakon edessä uhrattujen syntipukkien ei tulisi kuitenkaan vapauttaa koko yritystä erehdyksistään. Luottamuksen eteen pitää tehdä enemmän töitä.