Kirill Sultanshinilla on missio. Hän haluaa rikkoa stereotypiat ja ennakkoluulot venäläisistä tubettamalla.

Youtube-kanavallaan Sultanshin, 22, kertoo suomen kielen opiskelusta, maistelee venäläisiä herkkuja ja vertailee Suomen ja Venäjän juhlatapoja. Suosituinta videota on katsottu yli 200 000 kertaa. Siinä Sultanshin kyselee kadulla venäläisiltä, mitä he ajattelevat Suomesta. Heidän mielestään Suomi on kylmä, nykyaikainen maa, jossa on mukavia ihmisiä ja toisinaan vähän liian rauhallista.

– Suomessa olen saanut tosi paljon sellaista palautetta, että henkilön mielipide venäläisistä on merkittävästi muuttunut. Alun perin hän ajatteli sitä, mitä vanhemmat tai isovanhemmat ovat kertoneet. Se ei pidäkään paikkaansa.

Aluksi Sultanshin latasi kanavalleen vain esittämiään versioita tunnetuista lauluista. Hän ei halunnut puhua suoraan kameralle.

– Ajattelin, että saan vihaisia viestejä, kun en puhu täydellistä suomea. Sitten kun rohkeasti kokeilin, tulikin paljon positiivista palautetta.

Nyt Sultanshin julkaisee säännöllisesti kanavallaan videoita, joissa hän puhuu lähes ainoastaan suomea. Tilaajia hänellä on yli 25 000.

Turvallisuus sai rakastumaan

Kirill Sultanshin on kotoisin Vologdan historiallisesta kaupungista Venäjältä. Tärkeä liikenteen solmukohta sijaitsee hieman Helsinkiä etelämpänä. Automatkaa kaupunkien välille kertyy tuhat kilometriä.

Sultanshin muutti Suomeen opiskelemaan 16-vuotiaana. Hän tuli Venäjältä autolla vanhempiensa ja tavaroidensa kanssa syksyllä 2013. Muutaman päivän kuluttua vanhemmat lähtivät takaisin Venäjälle.

– Minulla oli juuri silloin syntymäpäivä. Olin täysin yksin, ja koulukin alkoi vasta parin päivän päästä.

Suomi ei ollut Sultanshinille kuitenkaan täysin vierasta maaperää. Hänen isänsä on muusikko, joka konsertoi Sultanshinin lapsuudessa useasti Suomessa. Koko perhe matkusti maassa autolla, ja erityisesti Mikkeli tuli tutuksi.

– Rakastuin heti Suomeen. Täällä on turvallinen ympäristö ja hyvät ihmiset. Turvallinen olo tarttui minuun herkästi, Sultanshin kertoo ensikosketuksistaan Suomeen.

Teini-ikäisenä Sultanshin päätti, että hän haluaa opiskelemaan Suomeen. Hän sai tietää, että Suomessa voi saada laadukasta opetusta ja vieläpä ilmaiseksi, jos opiskelee suomen kielellä.

Oli kuitenkin yksi este ylitettäväksi – Sultanshin ei osannut sanaakaan suomea.

Motivaatio kantoi kielenopiskelussa

Sultanshin alkoi harjoitella suomea 15-vuotiaana. Hän tapasi kahdesti viikossa silloin lähes 80-vuotiaan suomalaissyntyisen Lilja-nimisen rouvan Vologdassa.

– Kun en ollut hänen luonaan, puhuin puhelimessa hänen kanssaan. Opittuani perussanaston puhuimme vain suomea koko ajan.

Sultanshin opiskeli suomea paljon myös itsenäisesti. Kotona hän katsoi Risto Räppääjää ja suomeksi dubattuja piirrettyjä. Hän myös kuunteli suomalaista radiota, vaikka ei ymmärtänyt puoliakaan kuulemastaan.

Sultanshin sanoo, että kieltenopiskelussa tärkeintä on motivaatio. Hän pitää suomea vaativana kielenä, mutta uskoo nimenomaan oman vahvan motivaationsa helpottaneen aluksi kielen vaikeutta.

– Jos sanotaan, että pitää muuttaa toiseen maahan vuoden päästä, niin kieltä kyllä oppii.

Tasan vuoden kuluttua suomen opiskelujen aloittamisesta Sultanshin päätti hakea ammattiopistoon Suomeen. Hän täytti hakulomakkeet netissä sanakirjan avulla ja tuli isänsä kanssa suomalaisten oppilaitosten pääsy- ja kielikokeisiin.

Kokeita seurasi muutaman kuukauden tuskallinen odotus, kunnes Sultanshin sai tietää päässeensä opiskelemaan media-assistentin tutkintoa Tampereelle. Hän muistaa päivän tarkasti.

– Se oli 13.6.2013. Etsin ja löysin nimeni pitkästä Excel-listasta. Se oli kunnon elämänkäänne.

Nykyään Sultanshin opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa ja puhuu rikasta suomen kieltä. Hän viihtyy kaupungissa, jossa hänellä on paljon tuttuja.

Kulttuurieroista riittää kerrottavaa

Kun Sultanshinilta kysyy suomalaisten ja venäläisten eroista, hän vastaa, että suomalaiset lämpenevät tuntemattomia kohtaan hitaammin kuin venäläiset.

– Toisaalta tykkään siitä, että luottamus ihmisiin herää ajan myötä. Ei pidä heti ensimmäisen kymmenen minuutin aikana muodostaa täyttä luottamusta, koska se voi pettää.

Sultanshin on havainnut myös henkilökohtaisen tilan merkityksen Suomessa. Hänen mukaansa bussipysäkillä ei saa astua liian lähelle toista. Jos astuu, on todennäköisesti ulkomaalainen, joka ei tiedä tästä hiljaisesta säännöstä.

Lisää asiaa kulttuurieroista on tulossa Sultanshinin Youtube-kanavalle. Hän näyttää kännykästään listaa, jossa on 180 ideaa videoita varten.

– Haluan viedä viestin loppuun: ajatelkaa venäläisistä vähän uudestaan, vähän uudesta näkökulmasta.