Jalkapallon eettiset ongelmakohdat eivät vaikuta fanittamiseen. Moreenimedian tekemään kyselyyn vastanneista 1039 fanista vain kolmasosa kokee ongelmien vaikuttavan fanittamiseensa.
Vastanneista lähes 85 prosenttia ajattelee jalkapalloon liittyvän ongelmia, kuten korruptiota tai epätasa-arvoa. Kaksi kolmasosaa uskoo faneilla olevan vaikutusvaltaa ongelmiin. Tulos on ristiriitainen, sillä suurin osa antaa asioiden olla.
MOREENIMEDIAN KYSELY
- Moreenimedia teki kyselyn Jalkapallon olohuone -nimiseen Facebook-ryhmään. Ryhmässä on 13 142 jäsentä.
- Kyselyyn vastasi 1039 henkilöä. Vastanneista 95,2 prosenttia oli miehiä.
- Kyselyyn vastasi kaikenikäisiä. Suurin osa vastanneista oli 19–35 vuotiaita.
- Kysely tehtiin tammikuussa sen jälkeen, kun jalkapalloilija Riku Riski kieltäytyi osallistumasta Suomen maajoukkueen leirille Qatarissa.
Miesten kolmosdivarissa jalkapalloa pelaava ja muun muassa Valioliigaa aktiivisesti seuraava nokialainen Jarkko Liimatainen tunnistaa ilmiön.
– Totta kai tiedostan ongelmat ja ne vaikuttavat ajatteluuni, mutta näen yhden fanin vaikutusmahdollisuudet heikkoina.
Yksi jalkapallon etiikan suurista kysymyksistä on lajin MM-kisat. Viime aikoina kisoja on järjestetty kyseenalaisissa maissa, kuten Venäjällä ja Brasiliassa. Kohutuimmaksi ovat kuitenkin nousseet tulevat vuoden 2022 Qatarin kisat. Esimerkiksi kisojen rakennustöissä on kuollut yli tuhat siirtotyöläistä.
– Qatar on lilliputtimaa, jossa ei ole kunnon urheilu- ja jalkapallokulttuuria. Pienelle maakaistaleelle rakennetaan useita uusia megastadioneita orjatyövoimalla, kommentoi tutkija Sami Kolamo kisojen ongelmallisuutta.
Kisat katsotaan kaikesta huolimatta
Lähes kaikki Moreenimedian kyselyyn vastanneet aikovat seurata Qatarin kisoja.
– Omassa asemassani en boikotoi kisoja, koska en usko sillä olevan merkitystä. Kansallisilla liitoilla ja sponsoriyrityksillä olisi nyt hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, pohtii fani Jarkko Liimatainen.
Tampereen Pallo-Veikoissa pelaava Lauri Hopia näkee, että kannattajien teot parantavat lajin tilannetta hitaasti. Hänkään ei aio boikotoida kisoja.
– Kisojen seuraamiseen tai seuraamattomuuteen vaikuttaa ennemmin niiden outo ajankohta kuin eettisyys.
Qatarin kisat pelataan poikkeuksellisesti marras–joulukuussa.
Turun Interiä kannattava Antti Koistinen pohtii paikallisuuden merkitystä kannattajien vaikutusmahdollisuuksiin. Suomalaisiin joukkueisiin ja sarjoihin kohdistuva kritiikki voi tulla paremmin kuulluksi.
– Koen ongelmaksi sen, että jalkapallo eriarvoistaa maailmaa. Mutta ei se käytännössä vaikuta seuraamiseeni, Koistinen toteaa.
Konkreettiset vaikutuskeinot vähäisiä
Kilpaurheilua tutkineen Sami Kolamon mielestä jonkun täytyisi polkaista käyntiin Fans Against Qatar -kampanja. Kukaan ei kuitenkaan ole siihen vielä ryhtynyt. Heti perään hän toteaa myös konkreettisten vaikutuskeinojen olevan tiukassa kansainvälisellä tasolla.
– Aina löytyy kisaturisteja, jotka menevät paikan päälle kaikesta huolimatta. Fifa luottaa siihen, Kolamo sanoo.
Hän pitää Moreenimedian kyselyn tuloksia mielenkiintoisina. Kolamo selittää vastauksia muun muassa sillä, että niin sanotut kaukofanit seuraavat otteluita median välityksellä. Kaukofanit harvoin osallistuvat paikalliseen protestiin.
– Erityisesti MM-kisoilla on niin suuri tunteisiin vetoava voima, että siihen on helppo heittäytyä mukaan, varsinkin kun Yle näyttää kisat.
Kolamon mukaan Qatarin kisojen boikotointi vaatisi kulutuksellisten rakenteiden muuttumista, kuten sitä, ettei Yle näyttäisi kisoja. Sen toteutuminen on hyvin epätodennäköistä.
Onko vastuu ongelmista faneilla? Lue kommentti täältä.