Tamperelaisen Pekka Keski-Orvolan työpöydällä on lapsen jalka. Ei tietenkään oikea, vaan lasikuidusta valmistettu. Keski-Orvolan Proteesimestarit Oy valmistaa tekoraajoja.

Yleisimmin proteesi tarvitaan jompaankumpaan jalkaan. Alaraajaproteesi valmistetaan ottamalla amputoidun jalan tyngästä kipsimuotti, jonka perusteella proteesin kiinnityskohta eli holkki valmistetaan. Holkkiin kiinnitetään sääriosa ja jalkaterä, joiden materiaalit valitaan käyttäjän tarpeen mukaan.

Aikuisten proteesin tarve johtuu usein ääreisverenkierron sairauksista, joita ei ole voitu hoitaa kuin amputoimalla. Lasten proteesin tarve sen sijaan on useimmiten synnynnäinen, esimerkiksi toinen jaloista voi olla surkastunut. Keski-Orvolan mukaan lapsi oppii kävelemään tekojalallaan yhtä sujuvasti kuin oppisi normaalilla jalallakin.

– Meidän tehtävämme on valmistaa proteesi, mutta suurimman työn tekee lopulta lapsi itse oppiessaan käyttämään sitä.

Keski-Orvolan mukaan lasten kohdalla on tärkeää vuorovaikutus koko perheen kanssa. Lapset kasvavat nopeasti, joten proteesia on uusittava jopa puolen vuoden välein. Proteesimestareiden tiloista löytyy lapsiasiakkaille nukke, jolle on myös tehty proteesi. Lelu voi auttaa lapsia käsittelemään kysymystä siitä, miksi heidän toinen jalkansa on erilainen.

Puujalka-ajoista on tultu pitkälle

Keski-Orvolan aloittaessa uraansa 90-luvun alussa sotainvalidit olivat suuri asiakasryhmä. Hänen mukaansa veteraaneilla oli omat mieltymyksensä. Heidän proteesinsa olivat vielä usein kirjaimellisesti puujalkoja. Nykyisin proteeseja valmistetaan keveämmistä materiaaleista, kuten hiilikuidusta.

– Etenkin kiinnitystekniikat ovat kehittyneet huomattavasti. Nykyiset proteesit pysyvät silikonitupeilla niin hyvin paikallaan, että ihminen voisi vaikka roikkua proteesillaan katosta.